 |
| 1200-luvun Jeesus ja Maria. |
Kristinuskon alkuvuosina joulu jäi sitä merkityksellisempien pääsiäisen ja helluntain varjoon ja alkoi saavuttaa nykyisenkaltaista asemaansa vasta keskiajalla. Varsinaisten joululaulujen kultakautta on eletty 1800-luvulta lähtien. Suurin osa tutuimmista lauluista on teemoiltaan kristillisiä, mutta erityisesti uudemmista lauluista löytyy myös uskonnollisesti vähemmän kantaaottavia vaihtoehtoja. Joulun pitkäaikainen asema nimenomaan suurena kristillisenä juhlapyhänä selittää suosituimpien laulujen hartaat sanoitukset.
Reijo Pajamo luettelee Joululaulujen kertomaa -kirjassaan yleisimmiksi joululaulujen aiheiksi mm. Jeesus-lapsen, Joosefin ja Marian, Betlehemin tähden, jouluseimen, jouluaskareet, lahjat, joulukirkon, maiseman, ruoan, tontut ja joulupukin, joulun odotuksen ja joulun sanoman, mutta huomauttaa, että joulusaunasta ei kerrota lainkaan. Suomessa on julkaistu arviolta noin kolmisentuhatta joululaulua, mutta vain harvat julkaistut kappaleet jäävät elämään radiosoitossa ja levylautasilla - noin 30 tunnetuinta, perinteistä joululaulua pitävät pintansa ihmisten mielissä vuodesta toiseen.
 |
| Gloria in excelsis Deo |
Maailman ensimmäiseksi joululauluksi on kutsuttu Raamatun jouluevankeliumista löytyvää enkeleiden ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa / Gloria in excelsis Deo” -laulua. Nuotinnoksia kirkollisista Gloria -versioista löytyy varhaisimmillaan 200-luvulta, mutta 700-luvun italialaisten kristillisten joulunäytelmien, mysteerien, musiikkia ei valitettavasti ole säilynyt. 1200-luvulla Fransiskus Assisilainen nosti joulun uuteen arvoon korostaen mm. eläinten asemaa ja Jeesuksen syntymistä seimeen. Fransiskuksen oppilaiden tekemiä joululauluja levitettiin ja vanhoja, jouluun liitettyjä lauluja alettiin kirjoittaa vähitellen muistiin. Kirkkolauluja laulettiin kirkollisten toimitusten yhteydessä ja ne levisivät vähitellen kansankin keskuuteen.
Cantiolauluja ja jouluvirsiä
 |
| Martin Luther vuonna 1529 |
Saksan- ja latinankieliset jouluvirret juontavat monasti juurensa keskiajan lauluperinteeseen. Milanon piispa Ambrosiuksen 1400-luvun lopulla säveltämä Veni redemptor gentium löytyy myös nykyisestä suomalaisesta virsikirjasta (virsi 22), tosin alkuperäiseen verrattuna jopa hieman huvittavasti suomalaistuneena versiona. Jouluvirsistämme tutuin, numero 21 eli Enkeli taivaan, on sen sijaan peräisin suoraan luterilaisen kirkon perustajan Martin Lutherin kynästä (Vom Himmel hoch). Luther kirjoitti sen luultavasti maallisen laulumelodian pohjalle oman perheensä joulunviettoa varten vuonna 1534. Yhäkin suurin osa suomalaisen virsikirjan joulunaikaan liittyvistä virsistä on peräisin 1500- ja 1600-luvuilta. 1970-luvun virsikirjauudistuksen myötä virsiin lisättiin myös tuolloin perinteisiksi joululauluiksi vakiintuneita lauluja, kuten En etsi valtaa, loistoa (Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt) - joskin uudella vuoden 1987 suomennoksella Ei valtaa, kultaa, loistoa -, Maa on niin kaunis (Dejlig er jorden) ja Juhlimaan tulkaa (Adeste Fideles).
 |
| Vuoden 1529 Piae Cantiones |
Vuonna 1458 Greifswaldissa julkaistu kokoelma Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja (Piae Cantiones ecclesiasticaeet scholasticae veterum Episcoporum) levisi laajalle Eurooppaan. Teinit eli nuoret opiskelijat kiersivät loma-aikoina keräämässä varoja opintojaan varten. Piae Cantiones -kokoelman pääsiäiseen, helluntaihin ja jouluun liittyvät 74 laulua kuluivat 1500-luvulta asti myös suomalaisten opiskelijapoikien suissa sekä oppitunneilla, kirkollisissa juhlissa, merkkihenkilöille esitettävissä juhlapäivätervehdyksissä että rahankeruutarkoituksessa. Suosituimpia lauluja 1500-luvulla olivat mm. Ecce novum gaudium, Puer natus in Bethlehem ja Angelus Emittitur. Monet suosituista lauluista päätyivät ensimmäiseen suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1583. Cantioperinne jatkui siihen asti, kunnes latinan merkitys kouluopetuksessa väheni. Laulut löydettiin uudelleen 1900-luvun alkupuolella, kun Heikki Klemetti sovitti niiden 1700-luvun melodiaversioita sekakuorojen käyttöön.
Joulunviettoa säätyläisten tapaan
 |
| Opettajaseminaari Jyväskylässä 1878. |
1800-luvun lopulla julkaistiin ensimmäiset joululaulukokoelmat vihkomuodossa. Näihin kuului mm. Suomalainen Lauluseppele, jossa ilmestyi vuonna 1883 Euroopassa nopeaksi jouluhitiksi muodostunut itävaltalaisen papin ja kanttorin sävellys Jouluyö, juhlasa yö (Stille Nacht, heilige Nacht). Myös skandinaavisia lauluja saapui lauluvihkosten myötä suomalaisten suihin. Mm. tanskalainen Maa on niin kaunis -laulu saavutti nopeasti suurta suosiota Hilja Haahden suomennettua sen vuonna 1906 Toivioretkellä -nimellä. Sen melodia pohjautunee vanhaan, mahdollisesti jo keskiaikaiseen sleesialaiseen kansansävelmään ja saksalaisvirteen Schönster Herr Jesu. Laulun on väitetty olevan 1200-lukuinen ristiretkeläisten marssi, mutta todisteita tästä ei ole löydetty. Nykyisin tunnetun sanoituksen on tehnyt vuonna 1850 tanskalainen kirjailija Benrhardt Severin Ingemann. Luterilaiseen virsikirjaan Maa on niin kaunis päätyi Suomessa vasta vuonna 1986 numerolla 30. Muita suosittuja käännösjoululauluja ovat mm. kansakoulunopettaja Martti Korpilahden mahdollisesti saksankielisestä versiosta vuonna 1923 kääntämä 1600-lukuinen Heinillä härkien kaukalon (Entre le bœuf et l'âne gris), jota meillä lauletaan nykyisin “alkuperäisemmässä” muodossa kuin 1800-lukuista muunnosta suosivassa Ranskassa, sekä saksalainen ylioppilaslaulu O Tannebaum. Lukuisten käännösjoululaulujen joukosta ainoastaan Maa on niin kaunis ja Heinillä härkien kaukalon ovat säilyttäneet alkuperäiset käännösasunsa ilman myöhempiä muutoksia.
 |
Muutosten tuulet
Ns. “perinteiset” joululaulut ovat säilyttäneet vankan suosionsa myös viime vuosikymmeninä, vaikka vuosien varrella on julkaistu huikea määrä joulumusiikkia. Harva laulu on kuitenkaan säilynyt täysin muuttumattomana, sillä niiden rakennetta on usein muokattu, kieltä on uudistettu ja tekstiä lyhennetty. Suoraan käännökseen on usein vaikea päästä kielemme pitkien ja pitkätavuisten sanojen vuoksi. Tonttujen jouluyön Tulet sammuu, kaikki väki nukkuu - fraasi päätyi ensisanan vaihtoon soihduiksi, sillä melodiassa pitkäksi muuntuva vokaali muuttaa tekstin hieman omalaatuiseksi. Useimmiten lyhennettynä kuultavista hyvä esimerkki lienee Tonttu. Viktor Rydbergin ruotsalaiseen Tomten -runoon (julkaistu 1881, säv. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi luult. v. 1945) on tehty kaksikin suomennosta, joista Valter Juvan vuonna 1945 tekemä vanhempi käännös lienee useimmille lauluna tuttu. Myöhemmän käännöksen on tehnyt Yrjö Jylhä. |
| Onko Sylvia Suomi Venäjän kynsissä? |
Suomen Lähetysseuran organisoiman Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuden johdosta hiljalleen vakiintuvia uutuuksia tuntuu olevan mm. suositun hengellisten laulujen säveltäjän Pekka Simojoen Tulkoon joulu (1989), jonka tekstissä Simojoki on sanonut palaavansa lapsuuden joulujen tunnelmaan. Kauneimpien joululaulujen laulamiseen osallistuu maamme seurakunnissa vuosittain noin miljoona henkilöä, joten vuonna 1973 alkanut tapahtumaperinne levittää uudempiakin lauluja tehokkaasti. |
| Juicen Kuusessa ollaan |
Luettavaa:
Reijo Pajamo (2011): Joululaulujen kertomaa. Repale-kustannus.
Kauneimmat joululaulut - laulujen taustaa
Marja Räihä: Joululaulujen aiheet melko muuttumattomia
(edit 7.12.2012 klo 10.45: Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet korjattu Suomen Lähestysseuran organisoimiksi.)
