Pinterest, Nörttitytön paratiisi

Source: geekgirlsfinland.blogspot.fi via Anitta on Pinterest

Tämä artikkeli oli pitkään työn alla Nörttityttöjen salaisessa Facebook-ryhmässä. Syy pitkittymiseen oli siinä, että yritimme ensin löytää kuviin pohjautuvasta linkkipalvelu Pinterestistä tauluja (boards), joista monet meistä innostuisivat, mutta huomasimme, että seuraamme hyvin erilaisia asioita ko. palvelussa. Osa meistä on jäänyt jo pahasti koukkuun Pinterestiin - pidämme sitä varsinaisena Nörttityttöjen paratiisina, sillä sieltä löytyy tietoa ja kuvapohjaisia linkkikokoelmia mitä kummallisimmista intohimoja herättävistä aiheista mäyräkoirista kuppikakkuhin ja tuunauksesta steampunkiin.

Source: kaylasmiracle.files.wordpress.com via Esa on Pinterest

Vain kaksi Pinterest-taulua onnistui saamaan äänestyksessämme kasaan neljä nörttityttöpistettä:

Esa Miettisen Geekologic-taulu, josta löytyy monenmoista hauskutusta liittyen populaariin nörttikulttuuriin (siis sarjakuvia, elokuvia, tv-ohjelmia jne)

sekä Debbie Wrightin hauska Wise ones -pöllökokoelma, josta löytyy sekä valokuvia oikeista pöllöistä että pöllöaiheista taidetta, käsitöitä ja käyttöesineitä. (ei pöllömpää)

Source: redbubble.com via Debbie on Pinterest

Jos et ole vielä tutustunut Pinterestiin, ehkä olisi jo aika kokeilla, sillä kirjautumiseen ei tarvita enää kutsua muilta palvelun käyttäjiltä. Pinterest on suunnitellut tarkasti sen, miten ihmiset saadaan koukuttumaan palveluun heti alusta lähtien, siksi Pinterest haluaa tietää käyttäjistään joko Facebook- tai Twitteri-tilin tiedot (jotta se voi tiedottaa meille myös kavereistamme, jotka palvelua käyttävät). Heti aluksi se pakottaa myös valitsemaan viisi käyttäjää puhuttelevaa kuvaa, joiden perusteella voidaan valita käyttäjälle sopivat ensimmäiset seurattavat taulut. Näillä toimenpiteillä Pinterest varmistaa, että Pinterest-virta on heti täynnä mielenkiintoista sisältöä, jota voi alkaa poimia (repinnata) omille tauluille.

Facebook-ryhmässämme puhuimme myös Pinterestiin liittyvistä termeistä. Englannin verbi "to pin" kääntyy nörttityttöjen suissa ainakin muotoihim "pinnata", "pinnitellä", "nastoittaa", mutta siitä olimme yhtä mieltä, että "boardit" ovat tauluja. Termit on siis johdettu ilmoitustauluista, joihin kiinnitetään (nastoilla tai nuppineulaa muistuttaville neuloilla tai nupeilla) lehdistä leikattuja kuvia.

Tässä välissä teemme pienen kierroksen Pinterestiin, jotta voitte miettiä, sopisiko palvelu teillekin tai tarkistaa, käytättekö palvelua "oikealla tavalla". Yhtä oikeaa tapaa ei tietenkään ole, mutta esimerkiksi alkuperäisen linkin hävittäminen pinnauksesta tai puutteelliset kuvatekstit hermostuttavat kokeneita käyttäjiä.

Pinterestin alkeet from Johanna Janhonen

Itse käytän Pinterestiä mm. ideapankkina, linkkijemmana, markkinointivälineenä, ajantappamiseen ja sosiaalisen median ilmiöiden seuraamiseen. Pinterestin myötä kuvien merkitys netissä on kasvanut entisestään, ei esim. enää kannata blogata ilman aiheeseen liittyvää kuvaa (sillä vain sellaisia nettisivuja, joissa on myös kuvia voi pinnata). Pinterest korvaa minulla jo osittain Googlen kuvahaun, sillä Pinterestin kuvat ovat kertakaikkiaan parempia. Tähän asti Pinterest on ollut sosiaalisen median palveluista ainoita, joihin sisältö on pitänyt luoda ko. palvelussa, mutta kuulin, että Pinterest on avaamassa rajapintaansa kehittäjille, jolloin pinnauksia alkaa tulla muistakin palveluista. Toivottavasti tämä ei laske sisällön laatua! Pinterest on luvannut palveluun myös yksityiset taulut. Ominaisuuden puuttuminen estää tällä hetkellä yllätysten suunnittelun ja yksityisistä asioista pinnaamisen (ellei sitten tee niille omaa salaista tiliä).

Source: themetapicture.com via Johanna on Pinterest

Kokemukseni mukaan Pinterest-käyttäjät ovat kaikista sosiaalisen median verkostoistani aktiivisimpia. Siinä missä joku suosittu pinnaus kerää hetkessä kymmeniä repinnauksia samaa sisältöä jaetaan huomattavasti vaisummin Facebookissa tai Twitterissä. Myös verkostojen kasvattaminen on Pinterestissä ollut minulle helppoa, 500 seuraajaa tuli täyteen noin puolessa vuodessa ilman sen kummempia temppuja. Pinterestissä riittää, kun jakaa hyvää sisältöä ja käyttää löydettäviä termejä. Kohta on edessä ensimmäinen joulunodotukseni Pinterestissä, joten perustin juuri aiheelle oman taulun, sillä epäilen, että Pinterest-virtani täyttyy ihanista jouluvinkeistä hetkenä minä hyvänsä...

Kommentteihin odottelen paitsi teidän kokemuksianne Pinterestistä myös vinkkejä muista nörttejä kiinnostavista linkkitauluista.

Sosiaalisen median sateenvarjon alla

Miia Ranta

Sosiaalinen media on viimeistään kuluneen vuoden aikana lyönyt itsensä läpi myös perinteisten nörttipiirien ulkopuolella välineenä, jossa voi tehdä muutakin kuin levittää valokuvia lemmikkikissasta tai kertoa haukottelevansa. Alkuvuoden presidentinvaalien kenties tärkeimpinä vaalirahoituksen keräämisen välineenä ja keskusteluareenana sosiaalinen media, lähinnä Facebook ja Twitter, tulivat tutuiksi perinteisen median juttujen kautta myös proverbiaaliselle Pihtiputaan mummolle jollain tasolla. Monelle sosiaalinen media onkin juuri tätä: Facebook, ja ehkä jopa Twitter. Mutta miten sosiaalinen media syntyi ja mitä muuta sosiaalisen median sateenvarjon alle mahtuu?

Internet on pohjimmiltaan kommunikaatioväline, ja niinpä sosiaalisen median ensiaskeleet otettiin Internetin alkuaikoina. Ei ole vaikeaa nähdä vaikkapa sähköpostin tai erityisesti IRCin ja Twitterin välistä yhteyttä, kun niiden ominaisuuksia vertaa keskenään - kaikkia kolmea yhdistää osin asynkroninen, osin reaaliaikainen viestintä, joka kohdistuu joskus tiettyyn yksilöön, joskus isompaan ryhmään. Sähköpostia myöhemmin kehitetty www-teknologia ja erilaisten sivustojen esiintulo toi mukanaan erilaiset käyttäjäprofiilit ja webchatit sekä keskustelupalstat.

Omiin nörttimeriitteihini kuuluu osana Firefly-sivuston jäsenyys 1990-luvun puolessavälissä. Sivuston alkuperäisenä ajatuksena oli suositella eri musiikkialbumeita ja elokuvia käyttäjilleen perustuen siihen, mistä he kertoivat pitävänsä. Se kuitenkin pian kehittyi yleisemmäksi suosituspalveluksi, joka keräsi paljon käyttäjiä ja mahdollisti yhteisöjen muodostamisen erilaisten asioiden ympärille. Sivuston tärkeimpiin ominaisuuksiin kuului pikaviestien lähettäminen ystävien kesken. Myöhemmin Microsoft osti sivuston ja jatkoi sisäänkirjautumismetodien kehittämistä edelleen Microsoft Passportiksi, Windows Live ID:ksi ja viimein Microsoft Accountiksi. Vaikka kehitystyö veikin painopisteen yhteisöllisyydestä tekniseen ratkaisuun, sosiaalisen median nykymuodon ensiaskeleet otettiin Fireflyssä.

IRC kehitettiin Suomessa 1980-luvun loppupuolella. Tekstipohjaisen viestintävälineen käyttäjien tarpeesta nähdä keskustelukumppaninsa syntyi IRC-galleria vuosituhannen vaihteessa ja sen viimeisimmät kehitysaskeleet ovat siirtäneet sen selkeästi kuvagalleriasta ja profiilisivusta sosiaalisen median puolelle. Valokuvien säilyttämisen ja jakamisen pioneerit Flickr ja Picasa ovat muodostuneet monen vähemmänkin nörtin valokuvien sijoituspaikaksi; Vimeo ja Youtube ovat kuoriutuneet kotivideokommellusten esittelystä yhteisen tekemisen tyyssijoiksi, kuten esimerkiksi Eric Whitacren Youtube-kuoro todistaa.

Blogspot/Blogger ja LiveJournal-blogialustat tekivät nettipäiväkirjoista ja niiden kommentoinnista osa jokapäiväistä elämää myös suomalaisten naisten keskuudessa viimeistään neule- ja ruokablogien myötä, kun suomalainenkin perinteinen media alkoi huomioida blogosfääriä. Neuleblogien ympärille muodostui neuleblogirinkien jälkeen yhteisöllisiä neuleprojekteja, myöhemmin Internet-neulelehti Ulla ja suomalaiset löysivät tiensä myös neule- ja muista käsitöistä kiinnostuneitten kansainväliseen yhteisöön Ravelryyn ja muodostivat siellä omia yhteisöjään. Myös konferenssien ja erilaisten yhteisöjen järjestämien tapahtumien ympärille ja niiden mahdollistajaksi on syntynyt useita eri verkkopalveluja rajapintoineen, kuten Lanyrd, Meetup.com ja Eventbrite, urheilutapahtumien seuraksi Sofanatics, omien liikuntasuoritusten seuraamiseen ja vertailuun ystävien kanssa mm. HeiaHeia, työhistorian ja taitojen ympärille LinkedIn, musiikkimaun ja konserttien dokumentointiin ja verkostoitumiseen Last.fm.

Mutta näitten nykyisten rönsyjen kanssa yhteistyössä ja osittain mahdollistajanakin toimivat Facebook, Twitter ja myös Google+ ovat siis osa tätä jatkumoa ja yhdistävät eri yhteisöjä ja sosiaalisen median alueita yhteen. Niiden kanssa samaan aikaan syntyi suomalainen Jaiku, jonka kautta moni suomalainen tutustui sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. Itse löysin monta hyvää ystävää ja nykyisen kihlattuni kyseisen palvelun kautta. Jaikun alkutaival sai vauhtia Nokia S60-järjestelmälle suunnitellulla ohjelmalla, joka ilmoitti muille käyttäjille 140-merkin statustilan lisäksi, missä käyttäjä oli ja oliko hänen puhelimensa äänettömällä (ja siis puhelinsoiton tavoitettavissa). Myöhemmin Jaikun omistajat myivät palvelun Googlelle, ja sen aktiivinen kehitystyö loppui. Samasta jatkumosta syntyi kuitenkin Google Buzz, Google Latitude ja Google+. Google sulki Jaikun tammikuun puolessavälissä 2012.

Jaikun toimivuuden hiipuessa osa suomalaisista käyttäjistä siirtyi Twitterin ja suomalaisen Qaikun käyttäjiksi. Qaiku suunniteltiin ikäänkuin Jaikun jatkajaksi ja parannukseksi sen käyttöliittymään. Sen ominaisuuksiin kuuluu mm. viestien suodattaminen sen mukaan, millä kielellä ne on kirjoitettu.

Facebookin historia on useille meistä tuttu "The Social Network"-elokuvasta. Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on kuitenkin kertonut, että elokuva ei ole täysin todenmukainen kuvaus Facebookin alkuvuosista, mutta ainakin peruspiirteet lienevät yhdenpitävät oikeiden historiallisten tapahtumien kanssa. Facebook on kokenut useiden käyttäjiensä suureksi kiusaksi tai mielihyväksi useita uudistuksia, ja on sisällyttänyt itseens' useita ominaisuuksia, jotka ovat ennen olleet muiden palvelujen tarjoamia. Käyttäjäkunnan kasvaessa myös ongelmat näyttäytyvät kirkkaammin ja niinpä useat tietoturva-asiantuntijat ovatkin viimeaikoina muistuttaneet mm. käyttäjien yksityisyysasetusten tarkistamisesta.

Twitterin perusajatus oli tarjota käyttäjille alusta julkistaa tekstiviestiin mahtuvalla viestillä ajatuksensa ja mielialansa muille. Kuten Facebook, myös Twitter on kärsinyt ongelmista käyttäjämäärän kasvaessa, ja mm. näiden ongelmien innoittamana on aloitettu useita muita palveluja ja projekteja, kuten avoimen lähdekoodin Status.net.

Viimeisimmistä tulokkaista Google+ on herättänyt suomalaisessa sosiaalisen median skenessä paljon keskustelua, varsinkin kun perinteisen median edustajat säännöllisin välein ennustavat sen kuolemaa. Uusina piirteinä palvelu mahdollistaa helppojen ryhmävideoneuvottelujen - tai kuten Google niitä kutsuu "Google Hangoutien" - järjestämisen. Itse olen luopunut lähes kokonaan Twitterin seuraamisesta ja siirtynyt Google+:aan, sillä se mahdollistaa jakamisen yksityisasetusten tarkemman hallinnan.

Pinterest on uusin tulokas sosiaalisen median kartalla. Sen tarkoituksena on olla virtuaalinen korkkitaulu ideoille, lähinnä valokuville. Kriitikot ovat valitelleet palvelun olevan täynnä tekijänoikeuksia rikkovia kuvia, ja monet kuvista ovatkin kopioitu luvatta muualta. Kuvat tuntuvat keskittyvän lähinnä muotiin, sisustukseen ja erilaisten juhlien, lähinnä häiden suunnitteluun, ja jotkut tutkimukset ovatkin todenneet Pinterestin käyttäjäkunnan olevan suuremmalta osaltaan naisia. Miehet ovatkin perustaneet miehisiä vastineita, kuten Gentlemintin.

Sosiaalisen median nimityksistä ja siitä, mitä kaikkea sosiaalisen median termin alle mahtuu voidaan olla eri mieltä, mutta sosiaalinen käyttäytyminen on siirtynyt monen elämässä enevässä määrässä Internetiin. Sosiaalinen media alkaa tunkeutua myös normaaliin Internet-selailuun erilaisten tykkäys- ja jakamisvaihtoehtojen kautta, tai vaikkapa mahdollistamalla sivustolle kirjautumisen muiden palveluitten tunnuksilla. Yhteistä useimmille palveluille ovat kehittäjille avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat lisäpalveluiden ja -ohjelmien kehittämisen ja lisäarvon luomisen. Mobiiliohjelmien ja -sivustojen tärkeys jatkaa kasvamistaan, ja useat web-kehittäjät aloittavatkin usein nimenomaan mobiilikokemuksen suunnittelemisesta. Toivottavasti yksityisyys- ja tietoturva-asiat otetaan tarkemmin huomioon, sillä ainakin itse olen kohtalaisen varovainen mm. sijaintitietojeni jakamisessa. En ole liittynyt Foursquareen ja sallin ohjelmien käyttää ja julkaista sijaintitietojani varsin kitsaasti. Mitä palveluja kukin sitten käyttääkin, sosiaalisen median tarkoituksena on mahdollistaa merkityksellisten ystävyyssuhteitten luominen - ja siinä ainakin minä olen onnistunut.