tiistai 11. joulukuuta 2012

Joulukalenterin luukku 11: Doctor Whon jouluspesiaalit

 
Lähde: BBC.co.uk
Doctor Who on brittiläinen science fiction-sarja, joka on saanut alkunsa jo 1960-luvulla. Vuonna 2005 alkoi sarjan uusi kulta-aika kun se palasi televisioon lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Sarjan pääosassa on Tohtori, rotunsa viimeinen jäsen joka on omistanut elämänsä seikkailulle, universumin tutkimiselle ja pulaan joutuneiden auttamiselle. Hän matkustaa ajan ja avaruuden halki avaruusalus Tardiksessa, joka näyttää ulkoapäin 60-luvun poliisipuhelinkioskilta. Matkakumppanina hänellä on aina vähintään yksi ihminen, joskus useitakin. Kuoleman hetkellä Tohtorilla on kyky regeneroitua uudeksi Tohtoriksi, jolla on erilaiset kasvot ja osittain persoonallisuuskin, mutta edellisten Tohtorien muistot.

Monien tv-sarjojen tuotantokausissa otetaan joulu jotenkin huomioon, mutta Doctor Whon jouluspesiaalit ovat aivan omaa luokkaansa. Siinä missä tavallinen Doctor Whon jakso kestää noin 45 minuuttia, joulun erikoisjaksot ovat tunnin pituisia, joskus jopa ylikin. Useassa erikoisjaksossa on mukana myös kuuluisia näyttelijöitä vierailemassa. Jaksojen katsojaluvut ovat vaihdelleet 9.4 miljoonasta 13.3 miljoonaan ja useana vuonna jouluspesiaali on ollut päivän toiseksi katsotuin ohjelma Isossa Britanniassa.

Sarjan jouluspeliaalit ovat aika uusi perinne, sillä ensimmäinen niistä esitettiin vasta vuonna 2005 sarjan uuden version ensimmäisen ja toisen kauden välissä. Tosin jo vuoden 1965 joulupäivänä esitetyssä jaksossa oli kohtaus, jossa juhlistetaan joulua, mutta jakso ei ole varsinaisesti jouluspesiaali. Yleensä joulun erikoisjaksot ovat ajoitettu kausien välille, tänä vuonna ensimmäistä kertaa erikoisjakso on keskellä kuluvaa kautta. Uuden version ensimmäisen Tohtorin näyttelijä, Christopher Eccleston ei ikävä kyllä saanut ollenkaan omaa joulujaksoa. Tähän mennessä esitetyistä joulujaksoista Tohtoria on näytellyt neljässä spesiaalissa David Tennant ja kahdessa Matt Smith.

Seuraavaksi esittelen lyhyesti jokaisen erikoisjakson perusasetelman, ilman suurempia spoilereita. Omat suosikkini ovat Voyage of the Damned, Christmas Carrol sekä the Doctor, the Widow and the Wardrobe.

The Christmas Invasion
Lähde: BBC.co.uk
Tohtori on juuri regeneroitunut uuteen hahmoonsa, kun maata uhkaa avaruusolentojen invaasio. Suurimman osan ajasta Tohtori makaa regeneraation jälkeisessä koomatilassa joten jakso keskittyy Tohtorin matkakumppanin Rosen, hänen poikaystävänsä Mickeyn ja äitinsä Jackien edesottamuksiin. Isossa osassa on myös Britannian pääministeri Harriet Jones, joka on tuttu edelliseltä kaudelta.

Jakso on aika tiukasti sidoksissa edelliseen kauteen ja viittaa sen tapahtumiin useasti, joten katsoja voi olla jonkin verran pihalla jos ei ole edellisiä jaksoja nähnyt. Jakson tapahtumat sijoittuvat joulukuun loppuun ja erityistä jouluisuutta jaksoon tuovat robottijoulupukit sekä tappajajoulukuusi. Jaksossa myös käydään jouluostoksilla ja syödään jouluateria. Itse en tästä jaksosta suuremmin välitä, koska Tohtoria näytetään niin vähän. En oikein pidä Rosesta ja en todellakaan pidä hänen äidistään tai poikaystävästään joten heidän laittaminen jakson keskiöön ei minua jaksa innostaa.

The Runaway Bride
Lähde: BBC.co.uk
Jakson alussa Tardikseen materialisoituu nainen hääpuvussaan. Yrittäessään palata häihinsä Donna Noble joutuu robottijoulupukin sieppaamaksi ja häävastaanotolla joulukuusi yrittää tappaa häävieraat. Tohtori ja Donna yrittävät selvittää, miksi pukit ovat Donnan perässä ja saavat selville suunnitelman, joka jälleen kerran uhkaa Lontoon ja koko maailman joulurauhaa. Donna Noblea esittää koomikko Katherine Tate ja Donnan hahmo palaa sarjaan neljännellä kaudella, kun hänestä tulee Tohtorin matkakumppani.

Pidän Donnan hahmosta ja hänen asenteestaan. Hän onkin hyvin suuressa roolissa tässä jaksossa ja kaikki tapahtumat pyörivät hänen ympärillään. Joulu on tosin tässä jaksossa vähän sivuroolissa pukeista ja kuusesta huolimatta. Jakson pahin ongelma on sen pääpahis, joka on aivan kamalasti toteutettu. Pahiksen maneerit ja tapa puhua ovat tahattoman koomisia ja juustoisia, senpä takia uhkaa on vaikea ottaa tosissaan.

Voyage of the Damned
Lähde: BBC.co.uk
Kun luksusavaruusristeilijä Titanic törmää Tardikseen, Tohtori kiinnostuu aluksesta ja hyppää sen kyytiin salamatkustajana. Eipä aikaakaan, kun risteilijän mekaaniset turistioppaat menevät epäkuntoon ja alkavat tappaa matkustajia. Mutta onko kyseessä sittenkään pelkkä vika, vai onko enkelirobottien murhanhimon takana suurempi suunnitelma?

Ennen kuin asiat menevät pieleen, pääsevät osa matkustajista vierailemaan maapallolla ja tietenkin Lontoossa. Kohtauksessa viitataan hauskasti edellisten joulujaksojen tapahtumiin, kun Tohtori kysyy lehtikauppiaalta miksi kadut ovat niin autioita. Suurin osa lontoolaisista on lähtenyt joulun ajaksi maalle, kun kahtena edellisenä jouluna on tapahtunut kaikenlaista kamalaa. Lehtikauppias paljastuu seuraavalla kaudella olleen tulevan matkakumppanin, Donna Noblen isoisäksi. Tohtorin apuna jaksossa toimii Kylie Minoguen esittämä tarjoilijatar Astrid. Astridin lisäksi toiminnassa on mukana useita sivuhahmoja, jotka on kirjoitettu hyvin pidettäviksi sekä hauskoiksi. Avaruusristeilijä on upea tapahtumapaikka ja sisustettu sopivan yltäkylläisesti.

The Next Doctor
Lähde: BBC.co.uk
Tämä oli ensimmäinen jouluspesiaali, jonka (edes osittaisena) tapahtumapaikkana ei toimi nykypäivän Lontoo. Sen sijaan seikkailu tapahtuu Lontoossa vuonna 1851 kun Tohtori törmää mieheen, joka myös väittää olevansa Tohtori. Yhdessä Tohtorit alkavat selvitellä katoamistapauksia, joihin liittyvät Tohtorin vanhat viholliset, Kybermiehet.

Tapahtumapaikkana 1800-luvun Lontoo on mielenkiintoinen ja puvustus on aivan ihanaa! Jakson alkupuolisko kuluu ihmetellessä, että onko Tohtorin tapaama mies oikeasti Tohtori vai jotain muuta. Kun tähän asiaan on saatu selvyys, loppu onkin aikamoista rymistelyä, ehkä turhankin kanssa. Jakso ei ole erityisen jouluisa, asiat vain sattuvat tapahtumaan joulun aikoihin. Oletetun toisen Tohtorin matkakumppanina toimiva Rosita jää hyvin pieneen sivurooliin ja ainakin minua häiritsi suunnattomasti hänen hiuksensa, jotka näyttivät huonolta peruukilta.

A Christmas Carol
Lähde: BBC.co.uk
Tohtorin ystävien, Amyn ja Roryn, häämatka uhkaa mennä pieleen, kun heitä kuljettava avaruusristeilijä on vaarassa tuhoutua. Uhkaavan tuhon syy on sähköinen pilvi, joka roikkuu läheisen planeetan yllä. Pilveä kontrolloi planeeltalta käsin vanha ja katkera ukko ja kun hän kieltäytyy auttamasta, Tohtorin täytyy matkustaa menneisyyteen muuttamaan hänen mielenlaatunsa. Inspiraation tähän suunnitelmaansa hän saa Charles Dickensin romaanista Saiturin Joulu. Jakson saituria, Kazran Sardickia, näyttelee Michael Gambon joka on tuttu erityisesti Dumbledoren roolista Harry Potter-elokuvista.

On virkistävää, että tämä joulujakso tapahtuu aivan muualla kuin Lontoossa. Kokonaan uusi planeetta tuo ihmeen tuntua ja ilmassa uivat kalat ovat hauska idea! Monella aikatasolla liikkuva juoni on mielenkiintoinen ja koskettava ja uusien hahmojen kohtalosta välittää. Vaikka Saiturin Joulu on tuttu tarina, jakson versio siitä on tarpeeksi erilainen että se jaksaa kiinnostaa ja yllättää. Tämä on Matt Smithin Tohtorin ensimmäinen jouluspesiaali ja hän suoriutuu siitä erittäin hyvin. Amya ja Rorya ei kovin paljon jaksossa näy, mutta sekin tuo hyvää vaihtelua tavallisiin jaksoihin.

The Doctor, the Widow and the Wardrobe
Lähde: BBC.co.uk
Vuoden 1941 jouluaattona Tohtori haluaa ilahduttaa häntä aiemmin auttaneen Madgen perhettä. Kun juuri leskeytynyt Madge ja hänen kaksi lastaan lähtevät viettämään joulua sukulaisten omistamaan taloon Dorsettiin, hän esittää sukulaisten talonmiestä ja on valmistellut talon heitä varten. Yöllä perheen poika ei voi vastustaa hehkuvaa isoa joululahjaa ja avaa sen salaa ennen aikojaan. Lahjan sisältä paljastuu portaali lumiseen metsään, jonne poika katoaa. Kun muut lähtevät häntä etsimään, varsinainen seikkailu alkaa.

Jakso on ottanut hyvin paljon vaikutteita C.S Lewisin Velho ja Leijona-romaanista, jopa nimeä myöten (The Lion, the Witch and the Wardrobe). Minua se ei ainakaan haitannut, sillä Narnia-elokuvat kuuluvat minulla jouluun ja ovat täynnä joulun taikaa. Tämä jakso on suosikkini, sillä se on ehkä kaikkein jouluisin joulujakso.
Tohtorin ilo ja innostus on tarttuvaa kun hän esittelee lastenhuonetta ja koko talo vaikuttaa mahtavalta paikalta viettää joulua. Maaginen metsä on ihana ja juuri sopivasti pelottava. Kyseessä on tunnelmallinen jakso, jossa ei ole koko maapallo vaarassa mutta silti sattuu ja tapahtuu.

Jaksossa vilahtavat myös brittiläiset koomikot Bill Bailey ja Arabella Weir. Ensiksi mainittu on tuttu ainakin ihanasta nörttisarjasta Spaced (Avaruuden tuntua).

Lähteet:
Wikipedia
BBC.co.uk

maanantai 10. joulukuuta 2012

Joulukalenterin luukku 10: Suomen kansan joululeikit

Joulu tulla jonkertaa,liha, leipä linkertää,
Nuuttipukki Talomuseo Glimsissä. (c) Espoon kaupunginmuseo.
saavat lapset voita syyvä,ukot otsa vettä juuva,ämmät oltta puolikosta.
(SKVR XIII2 4807. Hiitola. Ss. Tanninen 1. 32.)
Joulua on vietetty yhtenä vuodenkierron olennaisimmista juhlista Suomessakin jo keskiajalta lähtien. Satokauden päätös, vanha vuodenvaihde ja uusi usko sekoittuivat sulavasti toisiinsa keskitalven kekkereissä. Juhlavalmistelut alkoivat jo marraskuussa oluenpanolla ja jatkuivat koko joulukuun huipentuakseen sitten joulurauhaan, jonka apostoli Tuomaan katsottiin julistavan 21.12. Knut eli Nuutti vei joulun pois omana nimikkopäivänään. Kaksi viikkoa kestäneen joulurauhan aikana olivat monet arkiset työt kiellettyjä, joten lepäämiselle ja juhlimiselle jäi mukavasti mahdollisuuksia. 
Joulunajan ajanviettotapoihin kuuluivat lukuisat seuraleikit. Jotkut niistä tunnetaan yhä, mutta toiset ovat - kenties hyvästä syystä - painuneet unholaan. Esittelen tässä selkeäsanaistettuna kolme eteläsavolaisen itseoppineen kansanmiehen Eljas Raussin ylöskirjaamaa leikkiä. Eljaksen oman kirjoitusasun voi tarkistaa kirjasta Virolahden kansanelämää 1840-luvulla. 
Siitä vain kokeilemaan - leikkisää joulua!

Paistisilla
Oljista tekivät nuoret monenlaisia joulunkoristuksia kruunuiksi katosta rihmaan riippumaan. Leikin pitäjät köyttelivät olkisia paisteja, eli siimoja eli ruoskia, joita kutsutaan siksi paistiksi, että yksi joulun leikkipeli, jossa kuvataan paistin syömistä, on yhteinen kaikkien osattava peli ja ensimmäinen alku joululeikkeihin.
Yksi käypi ensin keskelle lattiarenkulle peitetyillä silmillä istumaan paistiksi, jolla on myös se ylempänä mainittu olkisiima eli paisti kädessä. Muut alkavat käsillänsä näppäillä paistina olevata, jota näppäilemistä sanotaan paistin syömiseksi. Jos paistina oleva onnistuu olkipaistillaan lyömään sitä, joka häntä nappasi niin että sattuu, pääsee vanha paisti pois ja se taas tulee uudeksi paistiksi, johon siima sattui. 

Passisilla eli pakarapaistisilla

Tämä on kahden miehen leikkisotaa molempien taistellessa voitosta. Molemmat käyvät lattialle vastapäin istumaan paistit kädessä ja ensin uhalla alkavat sotamenonsa kysellen ja vastaten seuraavalla välipuheella: 1. "Mistä mies?"2. "Kotoa" (tai "lusikan luota").1. "Onko sinulla passia?"2. "On passi."1. "Onkos evästä?"2. "On terästä."1. "Onkos paljon?"2. "On palanen."
Sitten vastaaja näyttää kysyjälle ensin passinsa, eli nostaa jalkansa pystyyn ja pyllistää pakaransa passiksi hänen eteensä, joille toinen paistillansa ensin lyöpi minkä jaksaa. Sitten tulee toisen vuoro samaten lyödä paistillansa häntä pyllistetyille pakaroille. Tätä lyömistä he tekevät vuorotellen niin kauan kunnes jompikumpi heistä kyllästyy ja rupeaa pyytämään toista sotalakkoon.

Tukkanuottasilla

Peliväki asettaa itsensä lattialle seisomaan jonoon toinen toiseensa kiinni. Etummaisen silmät peitetään huivilla sitoen. Takimmaiset yksi kerrallaan ja vuoron perään tukistelevat hiuksista hiljalleen etummaista, jonka asia on pois päästäksensä aina arvailla tukistajaansa. Tätä tekevät näkemättömälle niin kauan kunnes tämä arvaa tukistajansa. Sitten vasta tämä pääsee pois ja saa sijaansa sen, jonka arvasi tukistajakseen. 
Luettavaa:
Joululeikkejä SKS:n jouluperinnesivulla: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/leikki.htm
Kustaa Vilkuna (2007): Vuotuinen ajantieto. Otava.Raussi, Eljas (1966): Virolahden kansanelämää 1840-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 280. SKS. 




sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Joulukalenterin luukku 9: Joulun odotetuimmat pelit pukinkonttiin!


Tänäkin jouluna Joulupukille lähtevissä kirjeissä yksi suosituimmista lahjatoiveista on jokin tietty video- tai tietokonepeli. Vanhemmille, jotka eivät itse pelaa, lasten lahjatoiveet lähentelevät salatiedettä ja kauppaan mennään ostoksille muistilapun kanssa: "Kaksi purkkia käärmeensilmiä, kolme rupikonnan rupea ja yksi Black Ops, kiitos." Tämän artikkelin tarkoituksena on valottaa joulun odotetuimpien tietokone- ja videopelien sisältöjä ja auttaa vanhempia päättämään onko se lahjalistan ykkösenä loistava K-18 peli sittenkään se paras lahja sille 12-vuotiaalle nappulalle.

Ikärajoista

Olen itse sitä koulukuntaa, joiden mielestä ikärajat ovat hyvä apukeino päättämään sopiiko jokin kyseinen peli tietyn ikäiselle lapselle. Toki jokainen lapsi on yksittäistapaus ja jotkut lapset kykenevät käsittelemään haastavampia pelejä kuin toiset, mutta toisaalta siinä näkyy myös vanhempien vastuu. Mielestäni vanhempien tulisi seurata millaisia pelejä heidän lapsensa pelaavat. Enkä tarkoita sitä, että vilkuillaan sohvalta lehden takaa kun lapsi ampuu vihollisjoukkoja sotapelissä vaan sitä että oikeasti paneudutaan siihen maailmankuvaan, jota peli levittää. Voi olla, että kaikkein "haitallisin" aineisto löytyykin pelin välianimaatioista ja siitä tavasta, jolla pelihahmot puhuvat vihollisistaan. Kannattaa myös tarkkailla miten sadistinen peli on, mässäileekö se väkivallalla vai onko vihollisen tappo "vain todettu fakta".

Pitää myös ottaa huomioon, että väkivalta ei ole ainoa asia, joka vanhempien tulisi tiedostaa pelejä ostaessaan. Monissa peleissä käsitellään myös teemoja, joiden käsittelyyn lapsilla ei yksinkertaisesti vielä elämänkokemus riitä. Esimerkiksi parin vuoden takaisessa Heavy Rainissä (K-18) tutkittiin lapsia tappavaa sarjamurhaajaa hyvin karun tarinan kautta, jossa käytettiin huumeita, koettiin ja tehtiin väkivaltaa sekä nähtiin lasten kuolevan. Kuitenkin verrattuna ammuskelupeleihin kyseinen peli oli väkivaltaisuudessaan hyvin kesyä tavaraa ja usein meinaan unohtaa, että pelissä todellakin on mahdollisuus hyvin väkivaltaisiin kohtiin.

Ja tietenkin pitää muistaa se, että K-18 pelien ikäraja on sitova ikäraja! K-18 peliä ei saa myydä eikä luovuttaa alle 18-vuotiaan käyttöön. Kuten eräs pelikaupassa työskentelevä ystäväni asian ilmaisi, kun jotkin vanhemmat alkavat kritisoida sitä, että hän ei myy peliä alaikäisen käyttöön hän kysyy haluaisiko vanhempi samantien kartongin tupakkaa ja pullon Koskenkorvaa pelin kyytipojaksi. Kyseessä ON sama asia! Pelaajien keski-ikä on tällä hetkellä yli 30 vuoden tietämillä. PELIT EIVÄT OLE VAIN LAPSILLE!
 

Täsmennys: Vuoden 2012 alusta lähtien kaikki ikärajat ovat sitovia! Aikuisen kanssa pelejä voi tosin pelata kolme vuotta alaikäisenä, mutta vastuu on vanhemman eikä tämä jousto koske K-18-pelejä.

Joulun toivotuimmat hittipelit

Heti alkuun on todettava, että en ole itse pelannut yhtäkään näistä peleistä enkä siksi sano mitään siitä onko peli hyvä vai huono. Aion ainoastaan esitellä tämän joulun odotetuimpia pelejä sekä kertoa millaisesta pelistä on kyse ja minkä ikärajan se on saanut. Ja, koska en ole itse pelannut pelejä, tietoni perustuvat täysin eri pelimedioista keräämiini tietoihin sekä Joonas Laakson (Kiitos avusta!) tietämykseen joten peleissä voi olla ikäviä tai positiivisia yllätyksiä, joista en ole tietoinen. Siksi, jos olette pelanneet jotain näistä peleistä, arvostaisin suuresti jos jakaisitte kokemuksianne peleistä kommenttiosiossa.

Assassin's Creed III - K-18
Supersuosittu historiallinen salamurhaajapeli, jossa sattuneesta syystä ihmisiä kuolee ja paljon. Kuitenkin tappaakseen pelaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja kekseliäisyyttä. Pelimaailma on iso, mielenkiintoinen ja historiallisesti tarkasti tutkittu ja käsittelee kohteitaan kuten esimerkiksi Amerikan alkuperäisasukkaita kunnioittaen. Realistista väkivaltaa.

Call of Duty Black Ops 2 - K-18
Maailman suosituimman videopelisarjan uusin osa, jonka kaikki haluavat. Peli on supernopeatempoinen ja aggressiivinen sotilasräiskintä. Peliä pelataan verkossa ja käytännössä pelissä vain tapetaan muita pelaajia. Hyvin realistista väkivaltaa ja naamalle käyvää. Ainakin aiemmat osat olleet äärifasistisia, militaristisia ja oikeistolaisia. Ei todellakaan lapsille sopiva, mutta hyvin tehty pelisarja.

Dance Central 3 - K-12
Jos talossasi on Xbox 360 ja Kinect niin Dance Centralin aiemmat osat lienevät jo tuttuja. Pelissä siis tanssitaan ennalta annettua koreografiaa ja peli arvostelee suoritusta. Kunto kasvaa ja tanssitaidot paranevat ainakin Xboxin mielestä. Ikärajaa korottaa lähinnä laulujen sanat, mutta jos piltti ei osaa englantia niin asia ei _ehkä_ ole ongelma. Toisaalta koreografiat voivat mennä pienimmiltä ohitse.

Dishonored - K-18
Salamurhaajapeli Assassin's Creedin tyyliin, mutta ensimmäisestä persoonasta kuvattuna (AC kolmannesta eli näet pelihahmon) joten eläytyminen hahmon tekemisiin on juuri sen verran omakohtaisempaa. Sijoittuu supersynkkään fantasiamaailmaan. Pelin etenemiselle on oleellista oman ratkaisun keksiminen ja kuulemma pelin voi läpäistä tappamatta ketään. Pelissä on kaksijakoinen palkitsemissysteemi. Toisaalta jos et tapa ketään peli pysyy kilttinä, mutta toisaalta tappamisesta on tehty mahdollisimman tyydyttävää. En siis menisi luottamaan, että oma lapsi keksii pasifistisimman pelityylin jos tämän pelin saa käteensä.

Epic Mickey 2: The Power of Two - K-7
Kuulemma erittäin hyvä jatko-osa aiemmin ansioituneelle pelille. Pelissä Mikki  ja Oswald-jänis seikkailevat Disneyn historiassa ja kohtaavat siellä vanhoja ja melkein unohtuneita hahmoja ja yrittävät ratkoa heidän ongelmiaan. Puzzleja, toimintaa ja tasoloikkaa. Peli on tehty lapsille, mutta aikuiset saavat siitä ehkä enemmän irti historian puolesta. Voisi olla hyvä peli, jota voi pelata lapsen kanssa.

Far Cry 3 - K-18
Hyvin suosittu pelisarja, mutta ei kyllä lapsille sopiva. Teemoina siviilien tappamista ja mielisairautta. Kuiten aiemmissa osissa myös Far Cry 3:ssa seikkaillaan avoimessa pelimaailmassa. Joku on kuvaillut sitä jopa Skyrimiksi pyssyillä, mutta aika paljon nihilistisemmästä maailmasta on kyse.

FIFA 13 - K-3
Jalkapalloa ja joka vuosi uusilla pelaajilla ja pikkaisen parannellulla pelimekaniikalla. Hyvin tekninen peli siinä mielessä, että vaikka pelissä ei mitään pahaa tapahdu, ellei oman suosikkijoukkueen häviötä sellaiseksi lasketa, niin peli on kyllä sen verran haastava etteivät sitä ihan pienet osaa pelata.

Forza Horizon - K-12
Kilpa-ajoa Coloradon avoimilla teillä. Upeita autoja upeissa maisemissa. Peli mukautuu hyvin pelaajan tyylin mukaan joko kaahailuun tai simulaatioon. Sopii lapsille, joskin tietysti autoilla ajetaan reipasta ylinopeutta. Peli ei kuitenkaan kannusta rellestämään eli vauhdista huolimatta tiellä olisi hyvä pysyä.

Guild Wars 2 - K-12
Vaikka tämä on jo vähän vanhempi peli, niin todennäköisesti silti pukinkonttiin toivottu. Kyseessä on netissä pelattava peli, MMO, jossa pelaaja seikkailee maailmassa ja tappaa siinä sivussa hirviöitä pelikavereiden kanssa. Raikas fantasiateema, ei kuukausimaksuja (ei siis pakota pelaamaan jatkuvasti) ja loputtomasti pelattavaa. Hyvää on se, että MMO-pelien tyyliin pelaajat muodostavat kiltoja pelin sisällä mikä edesauttaa kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja, mutta huonona puolena on se, että pelaajat ovat ihmisiä ja siten tekevät myös typeryyksiä.

Halo 4 - K-16
Supersuositun pelisarjan uusin osa. Vaikka kyseessä on räiskintäpeli niin kohteet ovat ulkoavaruuden olioita ja pyssyt epärealistisia ja värimaailma ja juoni sen verran scifi-epärealistista, että peliä ei varmasti pysty sekoittamaan todellisuuteen. Siten myös ammuskelua on helpompi sietää, koska se ei tule naamalle eikä ole "todellista".

Hitman Absolution - K-18
Jälleen salamurhaajapeli, jossa tällä kertaa kaljupäinen mies nykypäivässä menee ja tappaa realistisessa maailmassa. Pelissä on tunnetusti hyvin vastenmielisiä tapahtumia ja henkilöhahmoja ja karu maailmankuva. Myös pelin mainoskampanjat ovat keränneet valtavan määrän negatiivista mainetta, mihin pelin julkaisija ei ole vastannut kovin vakuuttavasti. Jos tästä voi mitään päätellä niin pelissä aivät ainakaan ole arvot kohdallaan.

NHL 13 - K-12
Ihan kuten FIFA, mutta lajina jääkiekko. Korkeamman ikärajan selittää se, että ihan niinkuin oikeassakin maailmassa niin myös NHL:ssä peli menee välillä nyrkkeilyotteluksi. Jälleen kyseessä on taktinen peli, jonka hallinta vaatii opettelua.

Ni no Kuni: Wrath of the White Witch (tammikuussa) - K-12
Studio Ghiblin kanssa yhteistyössä tehty japanilainen roolipeliseikkailu. Hienot hahmot, kauniit maisemat, ja tyypilliseen Ghiblin animaatioiden tyyliin pääosassa on nuori poika, joka opettelee taikuutta ja etsii kuollutta äitiään. Peli ei aivan ehdi jouluksi, mutta ehkä Joulupukki voi luvata toimittaa pelin heti kun se tulee kauppoihin.

Need for Speed - Most Wanted - K-7
Need For Speed on pitkään jatkunut autopelisarja. Arcadepeli-tyyliin kaahailua avoimessa kaupunkimaastossa hienoilla urheiluautoilla. Kuulemma olisi todella hyvä jos pidit Burnout Paradisesta, jota peli muistuttaa.

New Super Mario Bros U - K-3
Uudelle Nintendon WiiU-konsolille tehty tasohyppely vanhaan kunnon Mario-tyyliin. Varmaan taas syödään sieniä ja hypitään kilpikonnia littaan, mutta silleensä hyvällä tavalla. :D

Paper Mario: Sticker Star - K-3
DS-käsikonsolille tehty suositun sarjan jatko-osa. Paperinohut tarra-Mario seikkailee roolipelissä. Toimintaroolipeli.

Professor Layton And the Miracle Mask - K-7
Professori Laytonin seikkailut jatkuvat ja tällä kertaa kolmiulotteisina. Layton on salapoliisihahmo, joka visaisia aivopähkinöitä selvittämällä etenee suuremmassa juonessa. Jos kotoa ei löydy 3DS:ää niin Laytonin aiemmat osat ovat aivan yhtä hyviä ja toimivat vanhoilla DS:illä.

The Walking Dead Series - K-18
Suosittuun TV-sarjaan ja sarjakuvaan perustuva seikkailupeli, jossa viimeiset ihmiset yrittävät selvitä zombien valtaamassa maailmassa. Kuten parhaisiin zombie-elokuviin kuuluu zombit ovat lopulta ne pienin paha kun ihmiset yrittävät taistella selviytymisestään. Hyvin rankkoja teemoja ja ihmisiä syödään elävältä.

ZombiU - K-18
WiiU:n ensimmäisestä persoonasta kuvattu zombie-peli, jossa mätkit itse epäkuolleita tosikuolleiksi. Syystäkin K-18.

XCOM: Enemy Unknown - K-18
Vuoropohjaista taktiikkaa, jossa ihmiset puolustautuvat avaruuden hyökkääjiä vastaan. Tyyli sarjakuvamainen, mutta ikärajasta päätellen siis hyvin väkivaltainen. Tämä tuli hieman yllättäen, sillä olimme Joonaksen kanssa luulleet, että peli olisi K-12, mutta Pegin mukaan pelissä on äärimmäistä väkivaltaa. Koska emme ole itse peliä pelanneet emme tiedä mikä tarkalleen ikärajan on nostanut noin korkeaksi. Ei siis lapsille.






Kuten huomaatte, tänä jouluna suurin osa suosikkipeleistä on K-18 ja syystä. Tässä on kuitenkin loistavaa se, että jos sinua vanhempana ahdistavat väkivaltaiset pelit, voit aina vedota lakiin, sillä K-18 pelejä EI SAA antaa alaikäisille. Mutta jos sinulla ei sinänsä ole mitään räiskintäpelejä vastaan niin joukossa on myös Halo 4 (K-16), joka on varmasti suosittu ja katu-uskottava teinien keskuudessa.

Kannattaa myös muistaa, että nykyään lähes jokaisesta pelistä on saatavilla ilmainen demo kokeiltavaksi, joten jos tuntuu, ettet ihan tiedä sopisiko peli sinulle tai lapsellesi niin aina voi kokeilla. Pyydä vaikka sukusi nörttityttöä pelaamaan peliä puolestasi jos pelin pelaaminen ei sinulta itseltäsi tunnu sujuvan.

Lisää tietoa pelien ikärajoista saat osoitteesta: http://www.pegi.info/fi/

Hyvää ja painajaisvapaata joulua kaikille!

(edit 9.12.2012 klo 12.55: Need For Speed - Most Wantedin ikäraja on K-7 eikä K-12.) 
(edit 9.12.2012 klo 13.05: Lisätty täsmennys ikärajoista. Kiitos, Rami Sihvo!)

lauantai 8. joulukuuta 2012

Joulukalenterin luukku 8: Ilahduta joulukortilla!


H. P. Lovecraftin Cthulhu-mythoksesta ammentava
joulukortti on Aino Harvolan käsialaa.
Joulukortin tarkoituksena on ilahduttaa – ihannetapauksessa sekä vastaanottajaa että lähettäjää. Valitettavasti jouluvalmistelut ja myös joulukortit aiheuttavat monelle stressiä. Monena jouluna tenttikiireen painaessa päälle ovat omatkin joulukorttini jääneet lähettämättä, mutta olen koettanut olla kantamatta syyllisyyttä siitä. Vaikka kaunis käsintehty kortti vaikuttaisikin olevan jonkinlainen ideaali ja auvoisissa jouluhaaveissa joulukorttiaskartelu siinteleekin usein ajatuksissani marraskuun lopulla, ei sitä aina jaksa askarrella. Jos flunssa sattuu kaatamaan koko perheen sängynpohjalle, on voimia tuskin Facebook-päivitykseen, jossa harmitellaan, että taas jäivät ne kortit lähettämättä. Onneksi konstit ovat nykyisin monet: e-kortti lähtee kätevästi ja vähällä vaivalla ja kertoo sekin vastaanottajalleen välittämisestä.

JOULUKORTTIEN HISTORIAA

Prototyyppi kortista, jonka olen suunni-
tellut aikamatkustusta käsittelevän
roolipelimme pelaajille.
Kortti ja kuva: Maria Blomqvist

Joulukortit ovat alunperin Englannissa syntynyt perinne. Ensimmäistä tunnettua joulukorttia lähetettiin tuhat kappaletta vuonna 1843. Ajatus saavutti nopeasti suuren suosion ja levisi Eurooppaan. Jo 1860-luvulla oli Saksassa joulukorttiteollisuutta. Suomeen joulukortit rantautuivat Saksasta ja Ruotsista. Maamme ensimmäinen joulukortti lähetettiin vuonna 1871. Joulukorttien lähettäminen yleistyi voimakkaasti 1920-luvulla. Joulukorttien lähettäminen oli aluksi varakkaiden kaupunkilaisten tapa, joka vähitellen levisi myös maaseudulle ja työväestön pariin. Kansakoululla lienee ollut osuutensa joulukorttiperinteen yleistymisessä. Nykyisin joulukortilla on vankka sijansa suomalaisten jouluperinteiden joukossa. Vuonna 2010 maassamme lähetettiin 47 miljoonaa joulukorttia.

LÄHETÄ JOULUKORTIT 13.12. MENNESSÄ!


Vuoden 2012 joulumerkit on suunnitellut Nina Rintala. 13.12. asti joulukortteja voi lähettää 0,60 € postimerkillä. Ensimmäisessä luokassa sekä ulkomaille joulukortit matkaavat PRIORITY-tarran kera 0,80 € hintaan. Posti tarjoaa myös mahdollisuuden tilata postimerkkejä omilla kuvilla, mutta täksi jouluksi sellaiset eivät enää ehdi.

Tämä ihana kortti on Christa Uimosen
käsialaa.

ASKARTELUIDEOITA


Tämän artikkelin kuvituksena on esimerkkejä nörttityttöjen askartelemista ja saamista, ilahduttavista joulukorteista. Joulukorttien askarteleminen omin käsin voi olla helppoa ja hauskaa. On pääasia, että lopputulos tyydyttää lähettäjää: vastaanottajaa se varmasti ilahduttaa joka tapauksessa. Joulukorttien askarteleminen on myös lapsista ihastuttavaa puuhaa.

Aino Harvolan toteuttama geeksu
Hello Kitty toivottaa hyvää
nörttijoulua kaikille.
Materiaaleja kortteihin voi löytää melkein mistä tahansa. Helpoimmalla pääsee ostamalla kirja- tai askartelukaupasta tyhjiä kartonkisia joulukorttipohjia. Samalla kannattaa hankkia myös puikko paperiliimaa sekä värillisiä kartonkeja. Myös kaikenlaista muuta hauskaa on tarjolla: kimalleliimoja, tarroja, piipunrassia, Hama-helmiä... Vain mielikuvitus on rajana. Jos piirrostaitoa löytyy (ja vaikkei löytyisikään), voi vastaanottajia ilahduttaa myös itse piirretyllä tai maalatulla kortilla. Kierrätysmateriaalit, esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet, kakkupaperit, lautasliinat, mainokset, lahjapaperit, edellisvuosien joulukortit, käytöstä poisetut kirjat ja pahvipakkaukset tarjoavat myös mahdollisuuksia luovaan korttiaskarteluun. Myös internetistä löytyviä kuvia voi käyttää luovasti tulostettuina askartelutarkoituksiin.

JOULUKORTTINIKSEJÄ

Hama-helmistä syntyy kaikenlaista ihanan giikkiä.
Nämä ihanuudet on taiteillut Aino Harvola.
Entä mistä muistaa, kenelle lähettää joulukortti? Saitko edellisjouluna kortin yllättäen ystävältä tai sukulaiselta, jolle et ole koskaan lähettänyt korttia? Jos tilaa vaan löytyy hiukankin, kannattaa ainakin edellisvuotiset joulukortit säästää. Olen itse hankkinut sievän jouluisen peltirasian, joka toimii kotina edellisvuotisille joulukorteille sekä rakkaimmille suosikkikorteilleni, joita en ikipäivänä hennoisi hävittää. Sellaisia ovat esimerkiksi tämän artikkelin kuvitukseksi päätyneet kortit, jotka olen saanut Christa Uimoselta ja Maija Lähteenmäeltä. Ystävieni joukossa on muitakin luovia sieluja, joilta saamani kortit ovat visusti tallessa.

Vaan mitä tehdä, jos koet, ettei tila pienessä joulukortissa millään riitä sille, mitä haluaisit sanoa ystävillesi? Silloin voi joulukirje olla paikallaan. Muutamilla ystävilläni on tapana lähettää joka joulu kirje, jossa kerrotaan vuoden kuulumiset, niin iloiset kuin surullisetkin. Tällainen kirje on oiva tapa pitää ystävät ja sukulaiset ajan tasalla oman elämän tapahtumista. Kirjeistä saa myös hyvän kuvan siitä, mitä kaikkea usein lyhyessäkin ajassa ehtii tapahtua. Kaikki saamani joulukirjeet olen myös tallettanut rakkaudella.

Elanor Galkinin (9 vuotta) toteuttama
Hama-helmistä tehty lohikäärme

Entä tuntuuko joulukortti riittämättömältä? Haluaisitko lähettää pienen lahjankin? Joulukortin seuraksi kuoreen mahtuu jokin pieni kevyt esine. Itse olen saanut esimerkiksi aivan ihanan kirjasta askarrellun teepannun kuvalla koristellun joulukortin, jonka seurana kuoressa oli kaunis kissakiiltokuva - ja taisipa olla jouluinen teepussikin. Itse olen lähettänyt pahvisten kaksiosaisten joulukorttien välissä myös litteitä olkisia joulukoristeita sekä askartelumassasta piparkakkumuotilla leikattuja ja maalattuja kuusenkoristeita. Hama-helmistäkin voi askarrella kuusenkoristeita, jotka sujahtavat kätevästi pahvisen kortin väliin.  

Ihania hetkiä kaikille teistä joulukorttien parissa!

LINKIT



... ja jos joulukortit kuitenkin jäävät lähettämättä syystä tai toisesta

Voiko kukaan nörttityttö vastustaa
jouluista hirviötä? Kortin
teki Maria Blomqvist
Harry Potterista tuttu Pörrö toivottaa kaikille
hyvää joulua. Jouluinen Pörrö on Aino Harvolan luomus.






Tämä joulukortti sopii teetä
rakastavalle lähettäjälle ja
vastaanottajalle. Sen oheen
voi kirjekuoreen sujauttaa
jouluisen teepussin.
Kortti: Maria Blomqvist

Sain oheisen ihastuttavan joulukortin vuosia sitten
ystävältäni Maija Lähteenmäeltä.
























perjantai 7. joulukuuta 2012

Joulukalenteriluukku 7: Joululaulujen historiaa

1200-luvun Jeesus ja Maria.
Spotify -soittolistassa kuultavissa suurin osa mainituista lauluista alkukielisine ja suomenkielisine versioineen.

Kristinuskon alkuvuosina joulu jäi sitä merkityksellisempien pääsiäisen ja helluntain varjoon ja alkoi saavuttaa nykyisenkaltaista asemaansa vasta keskiajalla. Varsinaisten joululaulujen kultakautta on eletty 1800-luvulta lähtien. Suurin osa tutuimmista lauluista on teemoiltaan kristillisiä, mutta erityisesti uudemmista lauluista löytyy myös uskonnollisesti vähemmän kantaaottavia vaihtoehtoja. Joulun pitkäaikainen asema nimenomaan suurena kristillisenä juhlapyhänä selittää suosituimpien laulujen hartaat sanoitukset.

Reijo Pajamo luettelee Joululaulujen kertomaa -kirjassaan yleisimmiksi joululaulujen aiheiksi mm. Jeesus-lapsen, Joosefin ja Marian, Betlehemin tähden, jouluseimen, jouluaskareet, lahjat, joulukirkon, maiseman, ruoan, tontut ja joulupukin, joulun odotuksen ja joulun sanoman, mutta huomauttaa, että joulusaunasta ei kerrota lainkaan. Suomessa on julkaistu arviolta noin kolmisentuhatta joululaulua, mutta vain harvat julkaistut kappaleet jäävät elämään radiosoitossa ja levylautasilla - noin 30 tunnetuinta, perinteistä joululaulua pitävät pintansa ihmisten mielissä vuodesta toiseen.
Gloria in excelsis Deo

Maailman ensimmäiseksi joululauluksi on kutsuttu Raamatun jouluevankeliumista löytyvää enkeleiden ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa / Gloria in excelsis Deo” -laulua. Nuotinnoksia kirkollisista Gloria -versioista löytyy varhaisimmillaan 200-luvulta, mutta 700-luvun italialaisten kristillisten joulunäytelmien, mysteerien, musiikkia ei valitettavasti ole säilynyt. 1200-luvulla Fransiskus Assisilainen nosti joulun uuteen arvoon korostaen mm. eläinten asemaa ja Jeesuksen syntymistä seimeen. Fransiskuksen oppilaiden tekemiä joululauluja levitettiin ja vanhoja, jouluun liitettyjä lauluja alettiin kirjoittaa vähitellen muistiin. Kirkkolauluja laulettiin kirkollisten toimitusten yhteydessä ja ne levisivät vähitellen kansankin keskuuteen.



Cantiolauluja ja jouluvirsiä 

Martin Luther vuonna 1529

 Saksan- ja latinankieliset jouluvirret juontavat monasti juurensa keskiajan lauluperinteeseen. Milanon piispa Ambrosiuksen 1400-luvun lopulla säveltämä Veni redemptor gentium löytyy myös nykyisestä suomalaisesta virsikirjasta (virsi 22), tosin alkuperäiseen verrattuna jopa hieman huvittavasti suomalaistuneena versiona. Jouluvirsistämme tutuin, numero 21 eli Enkeli taivaan, on sen sijaan peräisin suoraan luterilaisen kirkon perustajan Martin Lutherin kynästä (Vom Himmel hoch). Luther kirjoitti sen luultavasti maallisen laulumelodian pohjalle oman perheensä joulunviettoa varten vuonna 1534. Yhäkin suurin osa suomalaisen virsikirjan joulunaikaan liittyvistä virsistä on peräisin 1500- ja 1600-luvuilta. 1970-luvun virsikirjauudistuksen myötä virsiin lisättiin myös tuolloin perinteisiksi joululauluiksi vakiintuneita lauluja, kuten En etsi valtaa, loistoa (Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt) - joskin uudella vuoden 1987 suomennoksella Ei valtaa, kultaa, loistoa -, Maa on niin kaunis (Dejlig er jorden) ja Juhlimaan tulkaa (Adeste Fideles).
Vuoden 1529 Piae Cantiones

 Vuonna 1458 Greifswaldissa julkaistu kokoelma Vanhojen piispojen hurskaita kirkko- ja koululauluja (Piae Cantiones ecclesiasticaeet scholasticae veterum Episcoporum) levisi laajalle Eurooppaan. Teinit eli nuoret opiskelijat kiersivät loma-aikoina keräämässä varoja opintojaan varten. Piae Cantiones -kokoelman pääsiäiseen, helluntaihin ja jouluun liittyvät 74 laulua kuluivat 1500-luvulta asti myös suomalaisten opiskelijapoikien suissa sekä oppitunneilla, kirkollisissa juhlissa, merkkihenkilöille esitettävissä juhlapäivätervehdyksissä että rahankeruutarkoituksessa. Suosituimpia lauluja 1500-luvulla olivat mm. Ecce novum gaudium, Puer natus in Bethlehem ja Angelus Emittitur. Monet suosituista lauluista päätyivät ensimmäiseen suomenkieliseen virsikirjaan vuonna 1583. Cantioperinne jatkui siihen asti, kunnes latinan merkitys kouluopetuksessa väheni. Laulut löydettiin uudelleen 1900-luvun alkupuolella, kun Heikki Klemetti sovitti niiden 1700-luvun melodiaversioita sekakuorojen käyttöön.





Joulunviettoa säätyläisten tapaan 

Opettajaseminaari Jyväskylässä 1878.
Suomalaisille tutut jouluperinteet ovat pitkälti meille 1800-luvulla säätyläisten joulunviettotavoista vakiintuneita joulukuusineen, -lahjoineen, -pukkeineen ja -lauluineen. Kodeissa ryhdyttiin virsien rinnalla laulamaan myös ns. maallisia joululauluja, joita erityisesti Suomessa alkoivat ajan mittaan tehdä myös valtakunnallisesti arvostetut säveltäjät ja runoilijat Jean Sibeliuksesta, Erkki Melartinista ja Leevi Madetojasta Valter Juvaan, L. Onervaan ja Zacharias Topeliukseen. Kansakoulujen syksy päätettiin joulujuhlaan ja lauluja opeteltiin koulujen musiikinkirjoista. Kansanopetuslaitos ja opettajaseminaarit levittivät joululauluja laajalle, ja monien tuttujen, koulujen kuusijuhlissa laulettujen laulujemme takaa paljastuvatkin kansakoulunopettajat, kuten J.H. Erkko, Immi Hellén ja Alpo Noponen. Sävellyksiä tekivät monet seminaarien musiikinlehtorit, mm. P.J. Hannikainen, Wilho Siukonen ja Otto Kotilainen. Monissa joululauluissa käytettiin suomalaisia kansansävelmiä pohjamelodioina: tälläisiä ovat mm. No onkos tullut kesä, Joulupuu on rakennettu ja Joulu, joulu tullut on.

 1800-luvun lopulla julkaistiin ensimmäiset joululaulukokoelmat vihkomuodossa. Näihin kuului mm. Suomalainen Lauluseppele, jossa ilmestyi vuonna 1883 Euroopassa nopeaksi jouluhitiksi muodostunut itävaltalaisen papin ja kanttorin sävellys Jouluyö, juhlasa yö (Stille Nacht, heilige Nacht). Myös skandinaavisia lauluja saapui lauluvihkosten myötä suomalaisten suihin. Mm. tanskalainen Maa on niin kaunis -laulu saavutti nopeasti suurta suosiota Hilja Haahden suomennettua sen vuonna 1906 Toivioretkellä -nimellä. Sen melodia pohjautunee vanhaan, mahdollisesti jo keskiaikaiseen sleesialaiseen kansansävelmään ja saksalaisvirteen Schönster Herr Jesu. Laulun on väitetty olevan 1200-lukuinen ristiretkeläisten marssi, mutta todisteita tästä ei ole löydetty. Nykyisin tunnetun sanoituksen on tehnyt vuonna 1850 tanskalainen kirjailija Benrhardt Severin Ingemann. Luterilaiseen virsikirjaan Maa on niin kaunis päätyi Suomessa vasta vuonna 1986 numerolla 30. Muita suosittuja käännösjoululauluja ovat mm. kansakoulunopettaja Martti Korpilahden mahdollisesti saksankielisestä versiosta vuonna 1923 kääntämä 1600-lukuinen Heinillä härkien kaukalon (Entre le bœuf et l'âne gris), jota meillä lauletaan nykyisin “alkuperäisemmässä” muodossa kuin 1800-lukuista muunnosta suosivassa Ranskassa, sekä saksalainen ylioppilaslaulu O Tannebaum. Lukuisten käännösjoululaulujen joukosta ainoastaan Maa on niin kaunis ja Heinillä härkien kaukalon ovat säilyttäneet alkuperäiset käännösasunsa ilman myöhempiä muutoksia.


Muutosten tuulet

 Ns. “perinteiset” joululaulut ovat säilyttäneet vankan suosionsa myös viime vuosikymmeninä, vaikka vuosien varrella on julkaistu huikea määrä joulumusiikkia. Harva laulu on kuitenkaan säilynyt täysin muuttumattomana, sillä niiden rakennetta on usein muokattu, kieltä on uudistettu ja tekstiä lyhennetty. Suoraan käännökseen on usein vaikea päästä kielemme pitkien ja pitkätavuisten sanojen vuoksi. Tonttujen jouluyön Tulet sammuu, kaikki väki nukkuu - fraasi päätyi ensisanan vaihtoon soihduiksi, sillä melodiassa pitkäksi muuntuva vokaali muuttaa tekstin hieman omalaatuiseksi. Useimmiten lyhennettynä kuultavista hyvä esimerkki lienee Tonttu. Viktor Rydbergin ruotsalaiseen Tomten -runoon (julkaistu 1881, säv. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi luult. v. 1945) on tehty kaksikin suomennosta, joista Valter Juvan vuonna 1945 tekemä vanhempi käännös lienee useimmille lauluna tuttu. Myöhemmän käännöksen on tehnyt Yrjö Jylhä.

Onko Sylvia Suomi Venäjän kynsissä?
Kauneimmat joululaulut -tapahtuman vuoden 2011 äänestystuloksen mukaan suosituin joululaulu ei kuitenkaan ollut yksikään 1800-luvun lopun tai 1900-luvun alun teoksista, vaan Vexi Salmen sanoittama ja Kassu Halosen vuonna 1988 säveltämä iskelmällinen Sydämeeni joulun teen. Salmi on kertonut sanoittaneensa laulun yhdeltä istumalta sävellyksen saatuaan. Laulun teki tutuksi sen ensimmäisenä levyttänyt Vesa-Matti Loiri. Sen sijaan seuraavat sijat menivät perinteisemmille lauluille: Zacharias Topeliuksen vuonna 1859 ruotsiksi kirjoittama ja Otto Kotilaisen vuonna 1913 säveltämä runo Varpunen jouluaamuna (Sparven i julmorgonen) saavutti kakkostilan. Topeliuksen myöskin vuonna 1853 sanoittama ja Carl Collanin säveltämä kotimaataan kaipaavan, vangitun muuttolinnun valitukseksi ja myös Venäjän vangitseman, mutta autonomisen Suomen vertauskuvaksi tulkittu Sylvian joululaulu (Sylvias hälsning från Sicilien, nyk. yleensä Sylvias julvisa) päätyi kolmanneksi, vaikka 1960-luvulla pitikin Ylen vastaavassa äänestyksessä ykkössijaa hallussaan. Vuoden 2005 Ilta-Sanomien äänestyksessä ensimmäiset kolme sijaa menivät samassa järjestyksessä ylläkerrotuille lauluille, mutta neljännen paikan sai Oi jouluyö (Minuit, chrétiens!), ranskalainen vuonna 1843 sanoitettu, 1847 sävelletty ja 1952 suomennettu ikisuosikki. Minuit, chrétiens! on toinen koskaan radiossa esitetty musiikkiteos - se kuultiin keksijä Reginald Fessendenin viululla soittamana 24.12.1906 maailman ensimmäisessä AM-radio-ohjelmassa. Vanhimpia yhä kuultavissa olevia levytyksiä monille kielille käännetystä laulusta on huipputenori Enrico Caruson vuonna 1916 levyttämä versio. Viidentenä Ilta-Sanomien äänestyksessä oli Maa on niin kaunis.

 Suomen Lähetysseuran organisoiman Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuden johdosta hiljalleen vakiintuvia uutuuksia tuntuu olevan mm. suositun hengellisten laulujen säveltäjän Pekka Simojoen Tulkoon joulu (1989), jonka tekstissä Simojoki on sanonut palaavansa lapsuuden joulujen tunnelmaan. Kauneimpien joululaulujen laulamiseen osallistuu maamme seurakunnissa vuosittain noin miljoona henkilöä, joten vuonna 1973 alkanut tapahtumaperinne levittää uudempiakin lauluja tehokkaasti.


Juicen Kuusessa ollaan
Joululaulujen voittokulkua edistävät myös mm. perinteeksi muodostuneet, heavydiggareita viehättävät Raskasta joulua -klubikeikat ennen joulua, muutama vuosi sitten julkaistu ja televisioitu rokkareiden Tiernapoikanäytelmäversio, iskelmä- ja rock-artistien jokavuotiset joululevyt klassikkoversioineen ja uudet sovitukset vanhoista ja tutuista lauluista - kukapa nörttityttö ei olisi tutustunut ainakin välillisesti H.P. Lovecraft Historical Societyn cthulhuisiin versioihin tutuista amerikkalaisen perinteen jouluviisuista. Turhaa kiirettä, kristinuskon rauhansanoman väärinkäyttöä ja muuta joulun hulinaa kritisoivat laulut John Lennonin, Hassisen koneen ja Juice Leskisen hengessä kuulunevat myös nykyiseen jouluperinteeseen yhtä lailla kuin vanhat veisut ja rallatuksetkin. Joulun kristillistä sanomaa karttavat eivät silti helpolla löydä valmiita musiikkikokoelmia ilman Jeesuslasta tai hartaita säveliä - keskitalven juhlan pitkä kristillinen tausta ja keskitalvinen hiljentyminen hartaisiin tunnelmiin on erityisesti kotimaisessa joulumusiikissa hyvin näkyvässä roolissa.

Luettavaa:
 Reijo Pajamo (2011): Joululaulujen kertomaa. Repale-kustannus.
Kauneimmat joululaulut - laulujen taustaa  
Marja Räihä: Joululaulujen aiheet melko muuttumattomia


(edit 7.12.2012 klo 10.45: Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet korjattu Suomen Lähestysseuran organisoimiksi.)

torstai 6. joulukuuta 2012

Joulukalenteri luukku 6: Hyvää itsenäisyyspäivää!



Suomi on ollut itsenäinen maa 95 vuotta, ja tänään juhlimme sitä perinteisesti monin eri tavoin.
Kuva: Wikipedia


Jos vähän miettii, vietämme hyvin suomalaista itsenäisyyspäivää. Ainakin minä luonnehtisin itsenäisyyspäivän juhlintaa vakavamieliseksi. Itsenäisyyspäivänä me muistamme itsenäisyyttä puolustaneita, niin veteraaneja ja kaatuneita, sekä heitä, jotka jollakin lailla ovat edistäneet Suomea.


Aamulla siniristilippu nostetaan salkoon, ja iltaisin monessa ikkunassa poltetaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Ikkunalaudan kynttilöistä tuli perinne 1927 kun Itsenäisyyden liitto kehotti polttamaan kynttilöita illalla. Päivän aikana monet myös käyvät sankarihaudoilla sytyttämässä kynttilän kaatuneitten muistoksi.


Monessa yliopistokaupungissa on soihtukulkue itsenäisyyspäivänä. Ylioppilaskunnat kulkevat kaupungin läpi soihtuineen ja kokoonutuvat kuulemaan kuorolaulua ja puheita. Tietojeni mukaan soihtukulkueita on Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa.


Puolustusvoimat järjestävät itsenäisyyspäivänä paraatin, joka järjestetään eri puolella Suomea joka vuosi. Tänä vuonna paraatin järjestää Itä-Suomen esikunta ja paraatia voi käydä katsomassa Kouvolassa.Yle jatkaa sotilasteemalla ja näyttää televisiossa jokavuotiseksi perinteeksi nousseen elokuvan Tuntematon sotilas.


Valtion johdolla on kiireinen päivä. Itsenäisyyspäivänä he käyvät kirkossa itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa.  Presidentti myöntää kunniamerkkejä ja puolustusvoimien ylennyksiä itsenäisyyspäivänä. Itsenäisyyspäivä päättyy vaikuttavasti Presidentin vastaanotolla, jonne kutsutaan valtion johto, hallitus ja eduskunta, suurlähettiläitä, veteraaneja sekä paljon urheilun, taiteen ja tieteen edustajia. Juhla televisioidaan ja juhlia seurataan ahkerasti Suomen kodeissa.


Onko teillä joku itsenäisyyspäivän perinne, jonka lisäisitte listalle?