Joulukalenterin luukku 10: Suomen kansan joululeikit

Tiuku Talvela

Joulu tulla jonkertaa,liha, leipä linkertää,

Nuuttipukki Talomuseo Glimsissä. (c) Espoon kaupunginmuseo.

saavat lapset voita syyvä,ukot otsa vettä juuva,ämmät oltta puolikosta.
(SKVR XIII2 4807. Hiitola. Ss. Tanninen 1. 32.)
Joulua on vietetty yhtenä vuodenkierron olennaisimmista juhlista Suomessakin jo keskiajalta lähtien. Satokauden päätös, vanha vuodenvaihde ja uusi usko sekoittuivat sulavasti toisiinsa keskitalven kekkereissä. Juhlavalmistelut alkoivat jo marraskuussa oluenpanolla ja jatkuivat koko joulukuun huipentuakseen sitten joulurauhaan, jonka apostoli Tuomaan katsottiin julistavan 21.12. Knut eli Nuutti vei joulun pois omana nimikkopäivänään. Kaksi viikkoa kestäneen joulurauhan aikana olivat monet arkiset työt kiellettyjä, joten lepäämiselle ja juhlimiselle jäi mukavasti mahdollisuuksia. 
Joulunajan ajanviettotapoihin kuuluivat lukuisat seuraleikit. Jotkut niistä tunnetaan yhä, mutta toiset ovat - kenties hyvästä syystä - painuneet unholaan. Esittelen tässä selkeäsanaistettuna kolme eteläsavolaisen itseoppineen kansanmiehen Eljas Raussin ylöskirjaamaa leikkiä. Eljaksen oman kirjoitusasun voi tarkistaa kirjasta Virolahden kansanelämää 1840-luvulla. 
Siitä vain kokeilemaan - leikkisää joulua!

Paistisilla
Oljista tekivät nuoret monenlaisia joulunkoristuksia kruunuiksi katosta rihmaan riippumaan. Leikin pitäjät köyttelivät olkisia paisteja, eli siimoja eli ruoskia, joita kutsutaan siksi paistiksi, että yksi joulun leikkipeli, jossa kuvataan paistin syömistä, on yhteinen kaikkien osattava peli ja ensimmäinen alku joululeikkeihin.
Yksi käypi ensin keskelle lattiarenkulle peitetyillä silmillä istumaan paistiksi, jolla on myös se ylempänä mainittu olkisiima eli paisti kädessä. Muut alkavat käsillänsä näppäillä paistina olevata, jota näppäilemistä sanotaan paistin syömiseksi. Jos paistina oleva onnistuu olkipaistillaan lyömään sitä, joka häntä nappasi niin että sattuu, pääsee vanha paisti pois ja se taas tulee uudeksi paistiksi, johon siima sattui. 

Passisilla eli pakarapaistisilla

Tämä on kahden miehen leikkisotaa molempien taistellessa voitosta. Molemmat käyvät lattialle vastapäin istumaan paistit kädessä ja ensin uhalla alkavat sotamenonsa kysellen ja vastaten seuraavalla välipuheella: 1. "Mistä mies?"2. "Kotoa" (tai "lusikan luota").1. "Onko sinulla passia?"2. "On passi."1. "Onkos evästä?"2. "On terästä."1. "Onkos paljon?"2. "On palanen."
Sitten vastaaja näyttää kysyjälle ensin passinsa, eli nostaa jalkansa pystyyn ja pyllistää pakaransa passiksi hänen eteensä, joille toinen paistillansa ensin lyöpi minkä jaksaa. Sitten tulee toisen vuoro samaten lyödä paistillansa häntä pyllistetyille pakaroille. Tätä lyömistä he tekevät vuorotellen niin kauan kunnes jompikumpi heistä kyllästyy ja rupeaa pyytämään toista sotalakkoon.

Tukkanuottasilla

Peliväki asettaa itsensä lattialle seisomaan jonoon toinen toiseensa kiinni. Etummaisen silmät peitetään huivilla sitoen. Takimmaiset yksi kerrallaan ja vuoron perään tukistelevat hiuksista hiljalleen etummaista, jonka asia on pois päästäksensä aina arvailla tukistajaansa. Tätä tekevät näkemättömälle niin kauan kunnes tämä arvaa tukistajansa. Sitten vasta tämä pääsee pois ja saa sijaansa sen, jonka arvasi tukistajakseen. 
Luettavaa:
Joululeikkejä SKS:n jouluperinnesivulla: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/leikki.htm
Kustaa Vilkuna (2007): Vuotuinen ajantieto. Otava.Raussi, Eljas (1966): Virolahden kansanelämää 1840-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 280. SKS.