Amazon Kindle - Bibliofiilin painajainen?

 N.M. NISKANEN

Lienee järkevintä aloittaa tämä tarina siitä, että olen toivoton bibliofiili. Rakastan kirjoja, en pelkästään niiden sisältämien tarinoiden takia, vaan myös niiden muodon, hajun ja olemuksen takia. Katselen kuvia kauniista kirjastoista parantaakseni huonoa päivää. Äkkinäisempi voisi kuvitella, että Kindle ja muut e-lukijat ovat pahin painajaiseni, mutta se on kaukana totuudesta.

Ensikosketukseni sain Kindleen viime jouluna ja se on seurannut sen jälkeen mukanani pitkin maita ja mantuja. Huolimatta rakkaudestani fyysisiä kirjoja kohtaan, en tiedä enää mitä tekisin ilman sitä. Kun mieheni halusi lainata laitettani lukeakseen sille ostamani kirjan, syntyi helposti päätös hankkia talouteen toinen samanlainen.

Tämä lienee turhaa, kun kyseessä on nörttityttöjen blogi, mutta; Kindle on Amazon-verkkokaupan e-kirjalukija. Se on toteutettu e-ink teknologialla, joka on lähinnä painettua tekstiä luettavuudeltaan, mitä nykyisillä näytöillä päästään. Suomeen myytävissä versioissa on wi-fi, mutta ei 3G yhteyttä. Se on kevyt, aiemmin 200-300 grammaa, nykyisessä versiossa se painaa vain 170 grammaa, eli vähemmän kuin karkkipussi. Tämä tarkoittaa, että sitä voi helposti käyttää yhdellä kädellä, joka helpottaa käyttöä esimerkiksi ruuhkaisissa liikennevälineissä. Kindle tukee tiedostotyypeistä Amazonin omaa AZW-dokumenttiformaatin lisäksi PDF-, Word, MOBI (tosin vain suojaamattomassa muodossa) ja HTML-dokumentteja sekä useita kuva- ja ääniformaatteja. Tänä syksynä julkaistuun neljännen sukupolven Kindleen mahtuu yhtäaikaisesti noin 1400 kirjaa.

Kuten jo mainitsinkin, oma Kindleni on jatkuva kumppanini. Sen parhaat puolet ovat tottakai helposti arvattavia; lomamatkalle lähtiessä saa mukaan paitsi jo ostamansa kirjat kuin myös jatkuvan pääsyn Amazonin laajaan valikoimaan ja se vie laukusta tilaa vähemmän kuin mukaan tarvittavat hiustenhoitotuotteet. Koska ostan usein ammattikirjallisuudesta fyysisen kirjan ja PDF-version, minulla on aina töissä mukanani enemmän ammattikirjallisuutta kuin pystyisin mitenkään kuljettamaan ilman e-lukijaa. Metron ollessa myöhässä, saan hetken uppoutua hyvään kirjaan ilman pelkoa kohdan katoamisesta jos pudotan sen (kovin kauas ei kuitenkaan kannata pudotella). E-ink on silmille huomattavasti hellempi lukea kuin tietokoneen näyttö tai erikseen valaistulta laite - kuten puhelin tai tabletti.

Niin mukava kuin e-lukija onkin fiktiivisen kirjallisuuden lukemiseen, se todella loistaa ammattikirjallisuuden ja oppikirjojen lukemisessa. Kindlessä tulee sisäänrakennettuna sanakirja, joka pystyy selostamaan useimmat tunnetut henkilöt, tapahtumat sekä sanat lyhyellä sanakirjamerkinnällä. Se sallii myös muistiinpanojen tekemisen kuhunkin kirjaan, jotka se säilyttää omassa kansiossaan, mahdollistaen kyseisen kohdan helpon löytämisen. Vanhemmille lukijoille positiivinen asia lienee Kindle-kirjojen sulava tekstin koon muuttaminen niin suureksi että lukeminen on helppoa. Yhtäkkiä suuritekstisten kirjojen valikoima on kasvanut valtavaksi.

Valitettavaa Kindlessä on se, että sillä ei voi lukea suomenkielisiä e-kirjoja. Suomalaiset kustantajat käyttävät kaikki kopiosuojausteknologioita, useimmat jopa eri suojaustapoja. Omaan elämääni tämä vaikuttaas kuitenkin huomattavan vähän, koska ylivoimaisesti suurin osa kaikesta lukemastani kirjallisuudesta on englanniksi. Ne harvat suomalaiset kirjat, jotka luen, ostan mielelläni fyysisinä kappaleina.

Kaiken tämän jälkeen voisi kuvitella, että perinteiset kirjat ovat todellisessä ahdingossa. Itse en usko niiden koskaan häviävän kokonaan, vaikka muutoksia epäilemättä onkin vielä edessäpäin. Douglas Adamsia lainatakseni; mikään ei ole niin hyvä olemaan kirja, kuin kirja. Mutta omasta mielestäni Kindle on hyvä korvike, kun fyysinen tila alkaa loppua.