Nörttityttö ekstra: Hyvää Ada Lovelace -päivää

Nina Niskanen

Jos et satu olemaan historianörtti, et luultavasti ole koskaan kuullutkaan Ada Lovelacesta. Charles Babbage keksi ensimmäisen tietokoneeksi tunnistettavan laitteen vuonna 1822, ja nimesi sen differenssikoneeksi. Lovelacen Kreivitär, Augusta Ada King, tutustui Babbageen ja vuosina 1842-43 Ada käänsi hänelle Italialaisen matemaatikon, Luigi Menabrean, muistiinpanot/muistelmat Babbagen Italiassa järjestetystä luennosta, joka käsitteli miehen uudempaa keksintöä, analyyttista konetta.

Käännöksen yhteydessä Ada lisäsi omia huomioitaan, mukaanlukien algoritmeja, joita voitaisiin käyttää eri tulosten laskemiseen. Näiden algoritmien alkuperä on historiallisesti kiistanalainen, eikä tiettävästi ole varmuutta siitä, olivatko ne alunperin Lovelacen vai Babbagen käsialaa. Lovelace kuitenkin tunnistetaan ensimmäiseksi, joka näki analyyttisen koneen mahdollisuudet muunakin kuin matemaattisten yhtälöiden suorittajana.

Lovelacea pidetään edelleen ensimmäisenä ohjelmoijana, mutta kuten usein käy merkittäville naisille, historia tuntuu hänet unohtaneen. Tästä syystä on perustettu Ada Lovelace päivä, jonka aikana on tarkoitus juhlia kovien tieteiden (STEM - Science, Technology, Engineering and Medicine) parissa merkittäviä naisia. Nörttitytöt viettää tänä vuonna Ada Lovelace päivää esittelemällä yhden liian vähälle huomiolle jääneen tiedenaisidolimme, Grace Hopperin.

Grace Hopper

Kommodori Grace Hopper (kuva:Wikipedia)

Lyijykynä ja paperi lienevät nykyään ainoita asioita, joissa ei ole käytetty jonkinasteista ohjelmointia. Sitten reikäkorttiajan ei ole suoraa binääriä käytetty ohjelmien suorittamiseen. Koska tietokoneet tulkitsevat ohjelmat binäärinä, tarvitaan nykyaikaisten ohjelmien suorittamiseen kääntäjää. Kaikkien aikojen ensimmäinen kääntäjä ja tosiasiassa koko kääntäjän konsepti on kommodori Grace Hopperin käsialaa. Alkujaan matemaatikko, Hopper piti ohjelmointia pakollisena mutta epämiellyttävänä tehtävänä ja halusi löytää keinon helpottaa ja nopeuttaa sitä. 

Hopper oli monin tavoin vallan tyypillinen nörtti. Seitsemän vuoden ikäisenä hän päätti haluavansa ymmärtää, miten herätyskello toimii ja ehti purkaa useita herätyskelloja ennen kuin hänen vanhempansa tajusivat tyttärensä toimet. 37-vuotiaana hän värväytyi laivaston reserviin, jossa hänet määrättiin osaksi laskentaprojektia Mark I -koneen parissa. Hän jäi eläkkeelle 1966 komentajan arvolla, mutta hänet kutsuttiin uudestaan palvelukseen 1967, sama kierros tapahtui 1971 ja 1972. Lopullisesti Hopper jäi eläkkeelle 1986, johon mennessä hän oli saavuttanut kommodorin arvonimen.

Hopperin todellinen perintö on kuitenkin opetuksessa. Ennen kuolemaansa hän sanoi, että kääntäjän lisäksi hänen elämänsä tärkein teko on ollut tukea nuorten ihmisten oppimista ja erityisesti riskien ottamista uusien asioiden kokeilemisessa.