perjantai 20. heinäkuuta 2012

Lois McMaster Bujold, Miles Vorkosigan ja Finncon


Lois McMaster Bujold. Kuva Finnconin sivuilta
( http://2012.finncon.org/fi/gohs/bujold/)
Lois McMaster Bujold on yhdysvaltalainen scifi- ja fantasiakirjailija, joka on juuri nyt ajankohtainen, sillä hän on tänä viikonloppuna kunniavieraana Tampereella Finnconissa. Moneen otteeseen Hugo- ja Nebula-palkintoja teoksistaan saanut Bujold on kirjoittanut sekä scifiä että fantasiaa, mutta tässä tekstissäni keskityn jatkossa oman (ja usean muunkin) fanitukseni keskeisimpään kohteeseen, ns. Vorkosigan-sarjaan.

Spoiler alert: tarkoitukseni ei ole tehdä liikaa paljastuksia yksittäisten kirjojen juonista saati loppuratkaisuista, mutta kirjasarjan henkilöistä ja teemoista on yllättäen aika hankala kirjoittaa paljastamatta mitään. Jos olet aivan äärettömän spoileriherkkä, niin hyppää viimeiseen kappaleeseen ja mene sitten lukemaan suoraan ne kirjat :)


Bujoldin novelli- ja esseekokoelman Dreamweaver's Dilemma esipuheessa kirjailija Lillian Stewart Carl, Bujoldin pitkäaikainen ystävä, kuvaa hänen ja Loisin yhteistä lapsuutta ja nuoruutta - nörttityttöinä Ohiossa. Anekdootit paitsi kirjoittamisesta, myös Star Trek -faniudesta, scifistä, coneista, lopussa mainituista roolipeleistä ja asemasta "outona" tekevät selväksi, että Bujold (ja Carl) ovat pitkän linjan nörttityttöjä par excellence. Heille oli tärkeää, että Star Trekissä oli myös naishahmoja - olkoonkin, että nämä jäivät vielä paljolti miespäähenkilöiden varjoon. 


Omissa Vorkosigan-sarjan teoksissaan Bujold onkin aloittanut maailmansa kuvaamisen nimenomaan naisnäkökulmasta; sarjan aloittavissa(*) kahdessa kirjassa tapahtumat on kuvattu kapteeni Cordelia Naismithin näkökulmasta. Vaikka sarjan myöhemmissä osissa päähenkilö on enimmäkseen kapteeni Naismithin poika Miles Naismith Vorkosigan, on yksi sarjan kantavia teemoja eri syistä poikkeavien ja/tai marginalisoitujen hahmojen nousu ylivoimaisiltakin vaikuttavia esteitä vastaan. 

Miles Vorkosigan on fyysisesti vammainen ja lyhytkasvuinen fyysiseen heikkouteen äärettömän kielteisesti suhtautuvassa militantissa yhteiskunnassa. Kirjojen keskeisiin hahmoihin kuuluu samaisessa patriarkaalisessa yhteiskunnassa usein mitätöityjen naisten lisäksi erilaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia sekä erilaisten eettisesti kyseenalaisten lääketieteellisten kokeiden seurauksena syntyneitä poikkeavia yksilöitä. Vaikka kirjat ovat sinänsä kevyttä luettavaa, monien näistä vähitellen elämänsä subjekteiksi nousevien hahmojen tausta on hyvinkin rankka ja traaginen. Kenties tämä näkökulma ja teema onkin yksi syy teosten suureen suosioon "outoina" ja marginalisoituina pidettyjen nörttien keskuudessa.

Kuvia Miles Vorkosiganista Bujoldin teoksiin
perustuvan GURPS Vorkosigan Saga -rooli-
pelikirjan kannessa. Kuva pelin julkaisseen
Steve Jackson Gamesin sivuilta osoitteesta
http://www.sjgames.com/gurps/books/vorkosigan/
Yleisesti Bujoldin Vorkosigan-saaga luokitellaan scifin sisällä avaruusoopperan alagenreen, ja genren tuntomerkit, kuten ihmissuhteiden keskeisyys ja toiminnan usein eeppinen skaala, täsmäävätkin mielestäni hyvin sarjaan. Hahmojen väliset rakkaus-, perhe- ja ystävyyssuhteet ovat teossarjan suola ja sokeri, ja kirjojen hahmojen välillä on virkistävän monipuolisia, helppoja stereotypisointeja uhmaavia suhteita. Mitä tulee toiminnan eeppiseen skaalaan, Miles Vorkosigan on kotiplaneettansa Barrayarin suuren miehen, sijaishallitsijana ja pääministerinä toimineen sotasankari Aral Vorkosiganin poika, ja hänen seikkailunsa vaikuttavat usein korkealla tasolla planeettojen ja valtakuntien välisiin suhteisiin.

Tämä tapahtumien taso nostaa samalla kiinnostavasti esiin eri maailmojen väliset kulttuurierot. Bujold tuntuu olevan varsin kiinnostunut gender-kysymyksistä, ja nimenomaan eri planeettojen erilaiset käytännöt naisten aseman, parinmuodostuksen ja perheen perustamisen suhteen nousevat esille toistuvasti teossarjassa; joskus eksplisiittisestikin teoksen henkilöiden analysoimana, kuten omassa suosikissani A Civil Campaign, mutta sitäkin useammin taustalla kulttuurieroihin ja hahmojen toimintaan vaikuttavina tekijöinä. Vorkosigan-saaga ei silti toki ole pelkkää pariutumiseen keskittyvää ns. chicklit -kirjallisuutta, vaan yhtä lailla Bujold kuvaa tarkasti ja mielenkiintoisesti eri kulttuurien historiaa, teknologiaa, yhteiskunnallisia rakenteita ja talouttakin. Sen sijaan uskonnollisia teemoja teoksissa käsitellään yllättävänkin vähän, lukuunottamatta Cordelia Naismithin silloin tällöin ilmaisemaa uskoa Jumalaan.

A Civil Campaign. Kuva osoitteesta
http://www.goodreads.com/ 
Ei liene yllättävää, että innokkaana fanina suosittelen lämpämästi tarttumaan sarjaan, jos se ei ole jo tuttu. Joitakin potentiaalisia lukijoita sarjan pituus saattaa epäilyttää, mutta kun innostus herää, se ei yleensä haittaa, päinvastoin :) Yleisesti sarjan loppupuolen teoksia pidetään fanien keskuudessa parempina kuin ihan ensimmäisiä, mutta kaikki ovat lukemisen arvoisia. Itse suosittelen aloittamaan Vorkosigan-tarinan kronologisesta alusta, Shards of Honorista, ja jatkamaan siitä eteenpäin. Jos kuitenkin haluaa hypätä keskeltä mukaan, tai vain testata, pitäisikö Bujoldin teoksista, suosittelen hankkimaan käsiinsä osan Borders of Infinity (löytyy ainakin tällä hetkellä myös ilmaisena pdf:nä täältä!). Siinä on kolme pienoisromaanin mittaista Milesin seikkailua, jotka ovat keskenään varsin eri tyyppisiä, ja valottavat monella tavalla teosten teemoja ja eri alagenrejä.

Kuten alussa totesin, Lois McMaster Bujold on alkavana viikonloppuna (20.-22.7) kunniavieraana Finncon-tapahtumassa Tampereella. Itselleni Bujold on ensisijainen syy suunnata tapahtumaan, mutta tapahtumassa on myös runsaasti muuta nähtävää. Muut kunniavieraat ovat englantilainen scifi- ja fantasiakirjailija Liz Williams sekä suomalainen scifin ja fandomin tutkija, FT Irma Hirsjärvi - nörttityttöjä jonkin määritelmän mukaan siis kaikki :-) Myös kunniavieraisiin suoraan liittymätöntä spekulatiivista fiktiota käsittelevää ohjelmaa on runsaasti. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja tapahtuman käytännön järjestelyistä löytyvät luonnollisesti Finnconin omilta sivuilta.

Nörttitytöt ovat myös mukana Finnconissa. Kuvaamme Finnconissa ensimmäistä Nörttityttö-TV:n ohjelmaa eli taltioimme conista videoblogauksen. Tarkoituksena on haastatella conin kunniavieraita McMaster Bujoldia, Williamsia ja Hirsjärveä sekä fiilistellä muuten conin tunnelmaa. Ensimmäistä Finncon-teemaista Nörttityttö-TV-postausta voi odotella jo ensiviikon perjantaiksi.

Tulkaa siis reippaasti moikkaamaan, kun näette meidät heilumassa kameran kanssa. Nappaamme mieluusti nauhalle sinunkin conifiiliksesi. Tapaamisiin  conissa!

 (*) Vorkosigan-sarjan kirjat eivät ole alunperin ilmestyneet maailman sisäisen kronologian mukaisessa järjestyksessä, ja eri faneilla on omia mielipiteitään siitä, missä järjestyksessä kirjat olisi paras lukea. Ks. esim. Bujoldin oma kommentti lukujärjestyksestä blogissaan: http://www.myspace.com/loismcmasterbujold/blog/543224694 Viittaan tässä sarjan aloittavilla kirjoilla teoksiin Shards of Honor ja Barrayar, jotka ovat ilmestyneet myös yhteisniteenä nimeltä Cordelia's Honor. Teoksista on toistaiseksi suomennettu vain Shards of Honor, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Kunnian sirpaleita Myrskykustannuksen julkaisemana vuonna 2009.

3 kommenttia:

  1. Tuli pari teistä tavattuakin siellä, en valitettavasti vaan sattunut oikeaan aikaan paikalle että olisi pidempään ehtinyt juttelemaan.

    VastaaPoista
  2. Tuo Kunnian sirpaleita ei ole mielestäni mikään Bujoldin paras kirja, luin sen enkä ollut kovin innoissani - onneksi kuitenkin jatkoin, nyt olen suuri fani! Joku muu hänen kirjoistaan olisi ollut parempi aloitus, Kunnian sirpaleita on sitten siihen kiva taustatarina myöhemmin.
    Tämä vinkkinä jos joku miettii mitä noista suositelluista lukisi ensimmäisenä :)

    VastaaPoista
  3. Itse aloitin Cordelia's Honor -teoksella, ja innostus syttyi heti. Luin sen jälkeen kaikki muutkin. Ehkäpä se kahden kirjan kokonaisuus oli parempi aloitus?

    VastaaPoista

Kotisivu on muuttanut osoitteeseen geekgirls.fi. Kaikki vanhat (ja uudet) artikkelit kommentteineen löydät uudesta sivusta.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.