Ilmaiset MMORPG-pelit (osa 2/2)

Henna Kostilainen

No niin, taas on aika palata MMORPG-pelien pariin. Tämä on sarjan toinen ja viimeinen osa, ellei enempää toivota. Tämän osan ideana on, että tutustuin itselleni aivan uusiin mörppeihin. Edellisessä osassa esittelemäni pelit olivat minulle entuudestaan tuttuja. Tällä kertaa esittelen teille vain yhden pelin: Aionin.

Alun perin tarkoituksenani oli esitellä Aionin lisäksi Prius Online, mutta homma meni vähän mönkään. Olin ehtinyt pelata peliä noin viikon ajan, kun pelin tekijät ilmoittivat että peli lopetetaan maaliskuun 27. päivä. Syynä oli pelaajien vähyys (jonka kyllä itsekin huomasin muutamaan otteeseen…) Lopetin pelaamisen melkein saman tien ilmoituksen saatuani. Pelaamista ei yksinkertaisesti kannattanut enää jatkaa. En aio kirjoittaa pelistä tähän artikkeliin. Miksi kirjoittaa kuolevasta pelistä?

Edellisen osan voi lukea tästä. En ala tässä osassa selittämään, mikä MMORPG on, vaan sen voi lukea ensimmäisen osan alusta. Edellisessä artikkelissa oli juttua Allods Onlinesta ja Lord of the Rings Onlinesta.

Aion (Free-To-Play)

Ilmestyessään Euroopassa vuonna 2009 ennustettiin tämän(kin) pelin olevan haastaja World of Warcraftille.  Pelistä intoiltiin aikansa, jonka jälkeen se vaipui hiljaisuuteen, kuten WoW:n haastajille on tähän mennessä lähes aina käynyt. Peli oli kuukausimaksullinen ja peli piti ostaa erikseen. Kallista, siis. En tiedä paljonko pelin kuukausimaksu oli, mutta sanoisin sen olevan noin 15e/kk.

Peli kuitenkin muuttui freemiumiksi  28. helmikuuta 2012, eli ihan vähän aikaa sitten (kiitos vinkistä, Salla!). Muistan kun istahdin kyseisenä tiistaina aamukymmeneltä koneelleni odottamaan ilmaisserveiden aukaisua. Kahdeksan tuntia myöhemmin serverit eivät olleet vieläkään auenneet. Kymmeneltä illalla Gameforge ja NCSoft laittoivat nettiin ilmoituksen, jossa kerrottiin että servereiden kanssa on pahoja ongelmia. Dataa olikin enemmän kuin osattiin odottaa, joten homma venyisi vielä enemmän. Serverit aukaistiin sitten neljän tai viiden aikaan aamuyöllä Suomen aikaa. Itse olin jo luovuttanut yhdeltätoista ja mennyt nukkumaan. Hyvä puoli asiassa oli se, että ehdin liittyä netissä mukavaan kiltaan ja keskustella kiltatovereiden kanssa lähes koko päivän. Kyllä, he rekrytoivat pelaajia kiltaansa ennen kuin kenelläkään oli edes hahmoja tehtynä!

Aionissa on aika perus (ja mielestäni vähän kliseinen) juoni.  Aion on pelin jumalhahmo, joka hallitsee pelattavaa maailmaa Atreiaa. Aion loi maailmaan ihmiset ja Balaurit. Balaurien tarkoitus oli vartioida ja suojella ihmisiä. Balaurien vallanhimo kasvoi ja he halusivat orjuttaa ihmiset alaisikseen. Jumala Aion ei kuitenkaan suostunut antamaan Balaurille heidän vaatimiaan voimia, jotka lähes vastasivat Aionin omia. Balaurit julistivat katkerina sodan Aionille. Aion loi kaksitoista Empyrean -lordia suojelemaan Tower of Eternitya (Ikuisuuden Torni). Tornin uskotaan olevan Aionin fyysinen olomuoto, ja torni sijaitsee tismalleen keskellä Atreiaa. Empyreanien tehtävänä oli pitää sotaisat Balaurit poissa Tornin luota.

Samaan aikaan ihmiset olivat alkaneet ”nousta” tai ”kohota” (ascended englanniksi) Daevoiksi, ”puolijumaloiksi”. Kuten Empyrean – lordeilla, myös Daevoilla oli siivet ja taito taistella voimakkaita Balaureja vastaan. Aikanaan Daevoita alkoi olla tarpeeksi armeijan muodostamiseen, jolloin Empyrean – lordit johtivat Deavat sotaan Balaureja vastaan. Lyhyestä virsi kaunis, taistellun tiimellyksessä ja monen käänteen kautta Torni tuhoutui, ja aiheutti mullistuksen joka repi Atreian kahtia. Viisi Empyrean – lordia, jotka vastustivat rauhaa Balaurien kanssa, jäi Atreian pimeälle puolelle Asmodaeen. He vaihtoivat nimensä Shedim – lordeiksi. Toiset viisi, jotka olivat rauhan kannalla, joutuivat Atreian valoisalle puolelle, Elyseaan. Heitä alettiin kutsua Sheraphim – lordeiksi. Loput kaksi olivat uhranneet itsensä, ettei Atreia tuhoutuisi kokonaan.

Valon puolelle jääneet Elyosit eivät muuttuneet fyysisesti juuri ollenkaan, mutta varjoisalle puolelle jääneet Asmodianit kokivat huomattavia muutoksia. Sekä jalkoihin että käsiin kasvoi pitkät kynnet. Pimeys tummensi heidän ihonväriään (ihonvärin pystyy valitsemaan melkein mustasta vaalean harmaaseen). Silmät muuttuivat punaiseksi valonpuutteen vuoksi. Pitkään nämä kaksi rotua elivät täysin eristettyinä, vailla tietoa siitä että toinen osapuoli oli olemassa. Sattui kuitenkin yhteentörmäys, jonka seurauksena alkoi kiistely, kumman puolen vika oli, että Torni tuhoutui ja maailma repeytyi kahtia. Alkoi sota, joka on pelissä keskeisessä osassa.

Pelaajan hahmo aloittaa täysin muistinsa menettäneenä, ja pelin edetessä hahmo voi eri tehtävien avulla ”kerätä” muistojaan. Muistoja voi kerätä niin sanottujen kampanjatehtävien avulla. Ne ovat juonitehtäviä ja sisältävät muun muassa näyttäviä videoita.

Olin kuullut Aionista paljon hyvää ennen pelaamisen aloittamista. Olin innoissani kun ensimmäistä kertaa kirjauduin peliin. Etenkin hahmonluonti on hauskaa puuhaa, koska hahmosta voi – ihan oikeasti – tehdä lähes millaisen vain. Haluatko alle metrin pituisen, isopäisen kääpiön? Onnistuu! Entäpä massiivisen kokoisen Cloud Stifen? Siitä vaan! Tietysti pelin korealaisuus ja anime/manga näkyvät hahmonluonnissa jonkin verran, mutta hahmosta saa myös hyvin realistisen.

Pelleilyä hahmonluonnissa.

 Hahmonluontiin saa helposti upotettua aikaa. Luontieditorilla on hauska leikkiä, koska sen avulla saattaa saada aikaan hyvinkin hilpeitä lopputuloksia. Kuin the Sims – pelit konsanaan! Myös hahmoluokkia on mukavasti. Erikoista Aionissa on kuitenkin se, että tasolla 1-10 pelaaja pelaa joko soturilla, vakoojalla, maagilla tai papilla. Tasolla 10 pelaaja pystyy valitsemaan kahdesta erikoistumisvaihtoehdosta. Esimerkiksi vakooja voi erikoistua salamurhaajaksi tai rangeriksi. Soturit erikoistuvat lähes aina tankeiksi ja papit parantajiksi. Pelasin itse rangerilla. Hahmoluokassa on se huono puoli, että vaikka tasolla 10 erikoistuu, ranger-taitoja saa vasta tasolla 13 ja silloinkin vain yhden. Vasta tasolla 16 rangerista saa jotain irti. Tasot 10-19 ranger voi halutessaan pelata osittain salamurhaajana.

Aionia mainostetaan nimenomaan hahmojen lentotaidolla. Olin tästä kovin innoissani aloittaessani pelin. Lentäminen osoittautui kuitenkin pienoiseksi pettymykseksi. Ensinnäkin lentotaidon saa vasta tasolla 10. Toisena, lentäminen on rajattu tietyille (pienille) alueille. Lisäksi lentäminen kestää vain 60 sekuntia, mutta sitä voi pidentää kaikenlaisilla buffeilla, juomilla ja niin edelleen.  Elyoseilla siivet ovat valkoiset ja Asmodianeilla (tuttavallisemmin asmot) taas mustat.  Peli yrittää selväsi erottua massasta nimenomaan lentotaidolla. Mielestäni koko homma on aika turha, vaikka monet kylistä ja kaupungeista eivät sijaitse maan tasalla. Niille pääsee kuitenkin erilaisia hissejä ja portaaleja pitkin. Siihen asti mitä olen itse pelissä päässyt, on oikeastaan ihan sama käyttääkö siipiään vai ei. Olen tehnyt tasan yhden lentotaitoa vaativan tehtävän, ja sekin oli nimenomaan lentosysteemin opettelua. Mälsää!

Seuraava pätkä sisältää paljon vinetystä ja vinkumista, teitä on varoitettu!

Aionin muututtua ilmaiseksi pelin suosio ilmeisesti räjähti käsiin. Mikä on pelin uusin ongelma? Euroopassa on vain kolme englanninkielistä serveriä, joilla on aivan liikaa pelaajia.  Heitä on joka puolella, jopa harmiksi asti. Yleensä minua ei pelaajien runsaus häiritse, mielestäni se on vain osoitus siitä että ihmiset pitävät pelistä. Mutta kun yrität tappaa 10 sikaa, niitä sikoja ei ole. Ne on tapettu. Jos yksikin sika erehtyy ilmaantumaan, on sen kimpussa heti kasa pelaajia. Tämä oli erityisen raivostuttavaa. Nyt, kun peli on ollut ilmainen jo jonkin aikaa, on tilanne onneksi hiukan tasaantunut.  Silti aloitusalue on täynnä kuin Turusen pyssy.  Auta armias jos saat tehtäväksi kerätä esimerkiksi jonkin yhden ainoan rikollispomon hatun… No, tästä selvittiin ainoastaan veren maku suussa ja pelaamalla likaista peliä. NCSoft on jo perustanut yhden serverin, mutta sanoisin että niitä tarvitaan vielä muutama lisää, jotta ruuhkalta vältytään.  Kuuden jälkeen illalla peliin saattaa joutua jonottamaan jopa yli tunnin. Oma ennätykseni on tunti ja neljäkymmentäviisi minuuttia.

Kokatessa mieli lepää.

Sitten katsaus pelin tehtäviin (questeihin), jotka ovat jokaisen mörpin selkäranka. Aionissa on sekä hyvä että hyvin huonoja tehtäviä.  En oikein osaa päättää pidänkö pelin tehtävistä vai en. Joistakin tehtävistä pidin kovastikin, toista tehdessä teki mieli vain painua lähimpään huoneen nurkkaan ja jäädä sinne. Kampanjatehtävät ovat kuitenkin mielestäni pelin parasta antia. Suurin osa kampanjatehtävistä on ihan mukavia, varsinkin kun niihin sisältyy yleensä hienoja videopätkiä, kuten jo aikaisemmin mainitsin. Ne tarjoavat myös haastetta. Vesterosissa on alue, joka on luokiteltu hahmoille tasoilla 16–18. En pärjännyt siellä tason 22 hahmollanikaan. Paikka vilisee elite-tason hirviöitä, joille ei pärjää yksin. Oli koottava ryhmä tai tuotava joku isomman tason pelaaja. Itse olin laiska luuseri ja jatkoin pelissä eteenpäin (kyllä minä vielä joskus ne teen…!) Kampanjatehtäviä kannattaa tehdä, koska niiden palkinnot ovat normaaleja tehtäviä parempia ja kokemusta saa rutkasti enemmän. Jokaisella pelialueella on oma juonenkaarensa.  Sen sijaan normaalitehtävät eivät tarjoa mitään uutta: eri eläinraukkojen tappamista sukupuuttoon tai niiden kynimistä paljaaksi sulista, nahkasta ja milloin mistäkin.

Kuvankaappaus yhdestä kampanjatehtävän videosta.

Peli on myös hyvin ”putkimainen” ja se saattaa välillä kyllästyttää. Pelaaja vaihtaa alueelta toiselle, tekee tehtävät, vaihtaa aluetta, tekee tehtävät, vaihtaa aluetta, tekee tehtävät…  Ymmärsittekö, vai toistanko vielä? Toki peliin saa vaihtelua esimerkiksi PvP:n ja erilaisten luolastojen tonkimisen avulla. En osaa sanoa pelin PvP-systeemistä yhtään mitään, koska en kokeillut sitä. En ole PvP:n ystävä. Luolastoihinkaan en ehtinyt tutustua tätä artikkelia varten, lähinnä hahmoni alhaisen tason vuoksi. Sen siitä saa, kun pelaa useaa mörppiä kerrallaan!

Aionista ei oikeastaan ole muuta pahaa sanottavaa. Erilaisia ammatteja löytyy harjoitettavaksi jokaiselle oman mieltymyksen mukaan (kokkaamista, ompelua, käsitöitä, alkemiaa…) ja niitä on myös melko helppo kehittää. Taistelusysteemi ei ole mitenkään muista mörpeistä poikkeava. Grafiikka on hienoa ja siihen on selvästi panostettu.

Suosittelisin peliä erityisesti sellaisille pelaajille, jotka eivät ole oikeastaan ennen mörppejä kokeilleet. Peli on melko helppo, ainakin alemmilla tasoilla, ja se neuvoo uusia pelaajia hyvin. Lisäksi aloitusalueella tehtävät toistuvat muualla, joten mitään uutta ei tarvitse opetella paikasta toiseen siirtyessä. Aion on hieno peli, mutta kyllä vikojakin löytyy. Ehkä ne korjataan vielä joskus…

Aionista on tulossa huhtikuussa myös uusi ”lisäosa”, jonka mukana tulevat muun muassa uusia alueita, tasokaton nousu, hahmoille omat talot ja niin edelleen.

***

Viimeinen osa on nyt julkaistu, toivottavasti piditte tästä "sarjasta".  Saatan kirjoittaa mörpeistä lisää joskus tulevaisuudessa, mutta seuraavaksi kirjoitan jostain muusta (pelistä?). Heh, pelit ovat lähellä sydäntäni... :)