Soile Kontio
Noitahovin kuvitusta. Sally Luhta. |
Noitahovi on Tuomas Kortelaisen kirjoittama roolipeli, joka on julkaistu kahdessa osassa: mekaniikkaa käsittelevä sääntökirja vuonna 2011 ja pelimaailmasta kertova maailmakirja kesällä 2012. Peli on feministinen ja sen maailma naissovinistinen eli miehiä syrjivä. Naiskeskeisyys näkyy niin mekaniikassa kuin ohjeissa pelaajille ja pelinjohtajille. Seurasin pelin valmistumista niin läheltä, etten voisi kirjoittaa siitä arviota, mutta sen sijaan esittelen peliä sukupuolisuhteiden näkökulmasta.
Miltä tuntuisi mennä katsomaan valtavirran toimintaelokuvaa, jossa henkilöinä olisi enimmäkseen naisia? Miltä uusin Batman (2012) tai The Avengers (2012) näyttäisi, jos mieshahmot vaihtaisivat keskenään vain pari sanaa koko elokuvan aikana? Red Cliffissä (2008) miesten joukossa on yksi naispuolinen toimintasankari. Noitahovissa tämä asetelma on käännetty toisinpäin. Miehen on mahdollista olla kapinallissankari, sotapäällikkö tai arvostettu kirkon johtaja. Hän on kuitenkin ainoa lajissaan. Hänen kollegansa ja ylempänsä ovat kaikki naisia. Vähänkin vastuullisessa ja vaativassa tehtävässä toimii todennäköisesti nainen.
Valtapeliä ja noituutta
Noitahovi sijoittuu synkkään ja armottomaan Pohjolaan. Karussa maassa asuvat raadollista luontoa palvovat pohjolaiset, jotka uhraavat jopa ihmisiä tyydyttääkseen jumalattariaan. Pohjolan eteläisiä osia hallitsevat nataarit, julmat valloittajat idästä, jotka ovat murskanneet sumeilematta alkuperäiset asukkaat rautanyrkkinsä alle. Koston, vaativissa oloissa selviämisen ja heikkojen sortamisen keskellä hahmot kamppailevat myös yliluonnollisten noitavoimien kanssa.
Pelin teemoja ovat vallan hankkiminen ja sen hinta. Pelimekaniikka on suunniteltu hahmojen kehittymiseen ja vallan kasvattamiseen joko maallisella tai yliluonnollisella puolella. Paino on kampanjapelaamisessa eli hahmon kehityksen mekaniikat vaativat useamman pelikerran mittaisen tarinan. Yliluonnollinen valta, noituus, etäännyttää hahmoja reaalimaailmasta ja heille läheisistä ihmisistä. Maallisen vallan tavoittelu heittää hahmot keskelle häikäilemättömiä valtapelejä.
Noituus on pelissä tärkeää kuten nimikin antaa ymmärtää. Noitahovi tarkoittaa pelissä hahmon keräämää yliluonnollista valtaa: henkiliittolaisia, jumalatar Kybellen kristinuskoa muistuttavia riittejä ja ihmeitä tai villiväkisiä, Pohjolan luonnon ilmentymiä, joista saa taakseen mahtavan voiman mutta jotka on vaikeaa valjastaa käyttöön. Kuljettuaan noituuden tietä tarpeeksi pitkälle hahmo voi kokea valaistumisen ja päästä ajan ja paikan tuolle puolen tai vaikka muuttua itse villiväkisten jumalattareksi.
Kuva Sally Luhta. |
Noitahovia voi mekaniikan puolesta pelata myös muunlaisella kuin valtaa kahmivalla hahmolla. Säännöt ovat samat kaikkiin selkkauksiin perheriidoista kaupankäyntiin, eli taistelut eivät ole erityisasemassa. Noitahovissa on siis mallinnettu monenlaiset konfliktit ja pyrkimykset, niin viettely kuin vuorelle kiipeäminen.
Noitahovin naiskeskeisiä piirteitä
Noitahovin maailmassa yleinen fantasiamaailmojen sukupuoliasetelma on käännetty päälaelleen. Pelimekaniikan tasolla mieshahmolle koituu haittaa naisten suorasta vastustamisesta, johtajana toimiminen on vaikeampaa ja noitavoimia mieshahmoilla on myös heikommin kuin naisilla. Pelaajia kehotetaan keskeyttämään surutta mieshahmojen puhe ja jättämään näiden mielipiteet huomiotta.
Tekstissä nainen on oletussukupuoli. Sivuhahmojen kuvauksissa kaksi kolmasosaa on naishahmoja ja yliluonnollisista olennoista lähes kaikki. Yksi kuvatuista hahmoista on metsästäjä ja soturi nimeltä Yisigine:
"Yisigine loi maineensa metsästys- ja sodankäyntitaidoillaan. Jo nuoruudessaan hän surmasi yksin arojen mustakarhun aseenaan ainoastaan nataarimiekka. Taistelu kuitenkin jätti hänen kasvoihinsa ainaisiksi ajoiksi karhun käpälän raatelujäljet.
"Yisigine oli loistava soturi ja kaksintaistelija, joka ei koskaan kieltäytynyt yhdestäkään haasteesta ja tuli kuuluisaksi kuolettavan nopeista miekaniskuistaan. Hän omisti myös kotkansulkaisen nuolen, joka ei koskaan lentänyt ohi kohteestaan. Tämä nuoli ansaitsi myös Yisiginelle nimen lohikäärmeen surma, sillä hän surmasi sillä yhden tasankojen suurimmista käärmeistä yhdellä ainoalla laukauksella.
"Yisiginellä oli lukuisia aviomiehiä ja kumpaakin sukupuolta olevia rakastajia, mutta hän ei koskaan tullut raskaaksi tai saanut lapsia. Hän kuoli lopulta myrkkyyn vihollistensa murhaamana, koska näillä ei hänen korkeasta iästään huolimatta ollut rohkeutta kohdata häntä kasvokkain."
Koska hahmoja kuvataan niin useita, naishahmoihin tulee vaihtelua ja stereotyyppisyys vähenee. Hahmoissa on lempeitä luostarimatriarkkoja, piinkovia kauppiasnaisia, sotureita ja kirjaviisaita. Naishahmoja ei voi niputtaa pelastusta kaipaaviksi prinsessoiksi muttei toisaalta myöskään "vahvoiksi naisiksi", jotka ovat omalla tavallaan ikävystyttävä, kaksiulotteinen naistyyppi.
Pelissä mainitaan suoraan heteroseksuaalisuutta lukuun ottamatta ainoastaan homoseksuaalisuus, mutta hahmojen kuvauksissa seksuaalisuuksien kirjo on laajempi, kuten Yisiginen kuvauksestakin näkee. Tekstissä myös oletetaan, että homoseksuaalisuuteen on otettava yksittäisissä peleissä ja kampanjoissa jokin kanta, mikä rikkoo heteronormista poikkeavien seksuaalisuuksien piilottamista.
Maailman kuvauksessa käsitellään sellaisia naisten elämänpiiriksi miellettyjä asioita kuten avioliittoa ja perhesuhteita. Pelimaailman kulttuureissa on polyamoriaa ja monogaamisuutta. Omaisuuden perii vanhin tytär ja jos nainen ja mies rakastuvat niin syvästi, että haluavat jakaa elämänsä, mies on se, joka vaihtaa sukuaan ja muuttaa naisen luo asumaan.
Mieskeskeisissä kulttuurituotteissa tällaiset seikat jätetään yleensä vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Star Trek (2009) -elokuvassa, jossa muuten esitellään hienoja teknologian saavutuksia, raskaus ja synnyttäminen näytetään suurin piirtein samalla tasolla kuin 1900-luvun alun Suomessa. Kellään ei ilmeisesti ollut tullut mieleen keksiä synnytyskohtaukseen jotain futuristisempaa. "Beam the baby out!" ehdottivat turhautuneet naiskatsojat.
Seksuaalisuutta käsitellään Noitahovissa paljon, mikä on edelleen harvinaista roolipelikirjoissa. Pelimaailmassa naiset määrittelevät seksuaalisuutta. Maallinen valta ja omaisuus on Pohjolassa naisilla, joten miesten pitää miellyttää naisia ja hurmata näitä seksuaalisella haluttavuudella. Kirjan kuvitus on myös hyvin seksipainotteista.
Naissovinistisen pelin pelaaminen
Noitahovin kuvitusta. Outi Mentula. |
Sami Koponen on kirjoittanut Pelilauta.fi-sivustolle raportin Noitahovi-pelistä elokuun alusta 2012. Raportista saa tuntuman siihen, millaista Noitahovin pelaaminen on, ja siinä käsitellään sekä pelin sisäistä tarinaa että pelijärjestelmän ominaisuuksia. Ensimmäisessä pelissä kaikki pelaajat olivat miehiä mutta kaikki hahmot puolestaan naisia. Kirjoittaja pohdiskelee, miltä tuntuu, kun oma sukupuoli on edustettuna ainoastaan sivuhahmona pelissä:
"Noitahoviahan on markkinoitu feministisenä tai naissovinistisena pelinä ja täytyy myöntää, että edellä kuvattu kohtaus onnistui kyllä herättämään mielessäni poliittisia ajatuksia. Nuoren miehen objektivointi ja käyttäminen pelkkänä pelinappulana naishahmojen välillä tuntui vähän nololta ja ärsyttävältäkin. Tältäköhän naispelaajista tuntuu, kun Conan-hahmot kaatavat jokaisen tarjoilijattaren kyselemättä vuoteeseen?"
Noitahovi on mielestäni feministinen peli siinä, että se kääntää omassa genressään yleisen sukupuolijakauman toisin päin. "Conan-hahmot" kulkevat kaatamassa persoonallisuutta vailla olevia naisia ja toisissa tarinoissa, esimerkiksi Bond-elokuvissa, tärkeitä naisia voi olla kaksi: toinen on paha, toinen hyvä, ja molemmat harrastavat seksiä miespäähenkilön kanssa. Usein naishahmoille ei anneta sen kummempia perustelujakaan toimintaansa kuin se, että mies on päähenkilö.
Noitahovissa taas naiset ovat enemmistössä. Naisilla on luonnetta, omat motivaatiot ja kehityskaaret. Mieshahmot sen sijaan ovat sivuhahmoina syrjemmässä ja enemmän toiminnan kohteita kuin itse toimijoita. Pelaajahahmoinakin miesten täytyy ponnistella, jotta pelimaailman naiset ottaisivat heidät vakavasti. Noitahovi tarjoaa siis tässä mielessä virkistävän vaihtoehdon. Sukupuoliroolien radikaali muutos voi myös antaa peliporukalle ajattelemisen aihetta.
Pelin kotisivuilla on ilmaista materiaalia ja yhteystiedot sääntö- ja maailmakirjan ostamiseen.
Artikkelin kuvitus on Noitahovin maailmakirjasta.
Jos roolipelaisin, pelaisin varmasti Noitahovia. Tyylikkäät kuvituksetkin.
VastaaPoistaHyvin sä vedät, vaikka se henkilökohtainen taso onkin tiivistetty yhteen lauseeseen ekan kappaleen lopussa. Ei kaikkien tarvitse mennä henkilökohtaisuuksiin. :)
Noitahovi-kirjoissa on tosi tyylikkäät ja tunnelmalliset kuvat.
VastaaPoistaKiitos! Yleinen taso selvästi vetää minua puoleensa.